Yhä useampi suomalainen päättää keksiä itse oman sukunimensä. Itsekeksittyjä, täysin uusia sukunimiä tuli nimilautakunnan käsittelyyn vuonna 2016 yhteensä 371, kun vuonna 2004 niiden määrä oli 197.
Ilta-Sanomat kävi läpi tänä ja viime vuonna Virallisessa lehdessä ilmoitetut sukunimimuutokset ja poimi joukosta muutamia erikoisempia nimiä, kuten Kuukannel, Aurinkomyrsky, Kirahvimetsä ja Sudensydän (katso koko lista jutun alta).
Jokainen uudisnimi hyväksytään nimilautakunnassa. Nimilautakunnan jäsenen, Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijan Sirkka Paikkalan mukaan suurin osa sukunimenvaihtajista on syystä tai toisesta kyllästynyt omaan nimeensä. Toinen ryhmä ovat avioparit, jotka haluavat yhteisen nimen, mutta eivät kummankaan vanhaa sukunimeä.
– Avioparien kokonaan uutta yhteistä nimeä koskevia hakemuksia on alkanut tulla viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Tällöin nimi muodostetaan usein yhdistämällä kahdesta nimestä jollain tavalla uusi, Paikkala sanoo.
Tämäntyyppisiä nimiä ovat IS:n listassa esimerkiksi Niemen ja Puiston yhdistelmä Puistoniemi tai Rokan ja Saaren yhdistelmä Roksaari.
Nimilautakunnan käsittelyn jälkeen maistraatit ilmoittavat haetuista sukunimimuutoksista Virallisessa lehdessä. Vaikka nimilautakunta puoltaisi sukunimeä, hakijan ei ole pakko ottaa nimeä käyttöön.
Korpisaukko lähti yhteisestä jutusta
Tommi Saukkonen ja Jaana Korpinen päätyivät naimisiin mennessään uudisnimeen Korpisaukko, koska yhdistelmänimi Korpinen-Saukkonen ei nen-päätteineen kuulostanut korvaan sopivalta. Pari meni naimisiin karkauspäivänä, laittoi heti nimenmuutoksen vetämään ja sai päätöksen kesäkuussa.
– Korpisaukko oli sellainen oma juttu jo silloin, kun emme olleet vielä naimisissa, vähän kuin luontodokumentissa. Kuinka korpisaukko käyttäytyy? Tommi Korpisaukko kertoo nimen alkuvaiheista.
Tommi Korpisaukon mukaan uusi nimi on otettu positiivisesti vastaan. Väärinkäsityksiäkin nimi on aiheuttanut: esimerkiksi luokkakokouksessa vanha tuttava piti hauskana yhteensattumana, että Saukkonen oli löytänyt vaimokseen Korpisaukon.
– Olen jo ominut nykyisen nimen ja vanha alkaa tuntua vieraammalta. Ei pitäisi ainakaan tulla samanlaista puhelinluettelossa vastaan, Korpisaukko kertoo.
Uusi nimi voi kertoa vaikka harrastuksista
Sirkka Paikkala kertoo, että ihmiset saattavat vaihtaa nimeä myös siksi, että se vastaisi paremmin omaa identiteettiä.
– Uusi sukunimi voi liittyä omaan ammattiin tai harrastuspiiriin ja olla sellainen, että ulkopuolinen ei yhteyttä välttämättä edes ymmärrä, Paikkala sanoo.
Paikkalan mukaan suuri osa nimenmuutoksista on kuitenkin sellaisia, että nimen merkityksestä, yleisyydestä tai vierasperäisyydestä on haittaa ja se halutaan muuttaa.
– Yksi selvä nimenmuutoslaji on sellainen, että palataan suvussa aiemmin käytössä olleeseen sukunimeen. Neljän, viiden sukupolven sisällä haetaan joku nimi, joka vastaa omaa identiteettiä paremmin – palataan esimerkiksi suvun ruotsinkieliseen nimeen, Paikkala kertoo.
Tämä suuntaus on jatkunut jo pitempään, ja sitä selittää lisääntynyt sukututkimusharrastus ja omien juurien etsiminen.
Sukunimen vaihtaminen on melko kallista lystiä, noin 200 euroa per henkilö. Paikkalan mukaan sukunimiä myös harkitaan tarkemmin kuin etunimiä, joita voidaan vaihdella useamminkin.
Mikä tahansa sana ei käy nimeksi
Sukunimen vaihtoa koskee muutama rajoitus. Ensinnäkään nimi ei saa olla entuudestaan käytössä. Nimi ei saa myöskään olla yleisesti käytössä etunimenä. Sukunimen on oltava muodoltaan kotimaisen nimikäytännön mukainen.
– Mutta nimi ei voi olla ihan mikä tahansa suomalainen sana, vaan sen täytyy olla nimeksi tunnistettava. Esimerkiksi Tuolinjalkaa ei puollettaisi, Paikkala sanoo.
Nimilautakunta tyrmää myös sellaiset nimet, jotka ovat sopimattomia tai joista voisi aiheutua haittaa nimen kantajalle. Helsingin Sanomat kertoi pari vuotta sitten, että nimilautakunnalta eivät olleet menneet läpi sellaiset sukunimiehdotukset kuin Peikko, Harmaavaris ja Maanvaiva.
– Vaikka nimi otetaan itselle, se on periytyväksi tarkoitettu, Paikkala muistuttaa.
Nimiehdotus voi kariutua myös oikeinkirjoitusseikkoihin eli haetaan nimeä, joka ei ole nykyisen oikeinkirjoituksen mukainen tai siihen, että siinä yhdistetään kahta kieltä.
– Jonkin verran haetaan vieraskielisiä nimiä, joista osa on keinotekoisesti muodostettuja. Niitä ei yleensä puolleta, sillä nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä, joka on muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen.
Yhdistelmäsukunimiä
(suluissa parin entiset nimet)
Halmeenlaakso (Halme & Laaksonen)
Kilpilehto (Kilpi & Lehto)
Kiiskijärvi (Kiiski & Järvinen)
Korpisaukko (Korpinen & Saukkonen)
Krusviita (Krusberg & Myllyviita)
Lohiraja (Lohimäki & Rajala)
Mäkikouri (Mäkelä & Kouri)
Ojanruoko (Ojansivu & Ruokonen)
Piisaari (Piipponen & Saarinen)
Puistoniemi (Puisto & Niemi)
Rajavirta (Rajala & Virtanen)
Roksaari (Rokka & Saari)
Tuominheino (Tuominen & Heinonen)
Muita uudissukunimiä
Aamulilja
Aaltovesi
Aarnikotka
Aavaranta
Aurinkomyrsky
Helmensola
Helmielo
Hopeasola
Hopealaakso
Hukkavaara
Hurmas
Jääporo
Kaunokoski
Kirahvimetsä
Kirjavala
Kultasiipi
Kurjensydän
Kuukannel
Kuurankajo
Lapinsusi
Liekinketo
Lumikaski
Lumikivi
Lummekoski
Maanmieli
Merikirsikka
Merilähde
Merisiipi
Mielivaara
Minttunen
Mustakartano
Mustaraunio
Neitonen
Okonhovi
Orakas
Parraton
Peikkometsä
Punakilpi
Raksunen
Runoniitty
Saarenkukka
Sinilintu
Sudensydän
Sumunen
Sydänhelmi
Sydänkallio
Syyslaakso
Syyslehto
Tervapalte
Timantti
Tervahonka
Tulilatva
Tähdensalo
Tähtijoki
Usvapelto
Valkealintu
Valonkantaja
Viimaluoto
Villimansikka
Vuononsola
Waltikka
Nimet poimittu Virallisesta lehdestä vuosilta 2016–2017. Kaikki nimet eivät välttämättä ole tulleet käyttöön.
Liittyykö sukunimen vaihtoosi jokin erikoinen tarina? Lähetä sähköpostia osoitteeseen anu.karttunen@iltasanomat.fi ja kerro tarinasi!
