Perhe

Huoltajuuskiistat repivät tavallisia suomalaisperheitä: ”Lapsista tulee riidan välikappaleita”

Julkaistu:

Perhe
Ihan tavallisten suomalaisten tavallinen avioliitto voi päättyä likaiseen eroon, josta kärsii eniten lapsi.
Sovimme erotessamme, että pysymme jatkossa ystävinä. Oletan, että suuri osa eroavista vanhemmista pyrkii tekemään samoin. Eron jälkeen tunteet kuitenkin tekevät ystävyydestä vaikeaa ja kommunikaatio ilman riitelyä on haastavaa. Itse huomasin, että ymmärsimme ex-vaimoni kanssa toisiamme väärin sekä tietoisesti että epätietoisesti. Syntyi konflikteja, ja lapset joutuivat niiden keskelle.”

Näin kertoo erostaan vuosi sitten eronnut kahden lapsen isä lastensuojelujärjestö Barnvårdsforeningenin Näe mut -kampanjasivulla.

Ero aiheuttaa lähes aina riitoja ex-puolisoiden välillä, vaikka aikeet olisivat olleet kuinka hyvät tahansa. Pitkittyneistä riidoista kärsivät eniten lapset.

Huoltajuuskiistojen määrä on Helsingin käräjäoikeudessa neljässä vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

Barnvårdsforeningenin lapsiperhetyön asiantuntija Anne Bjaerre tapaa työssään paljon vanhempia, joiden liitto on syystä tai toisesta päätynyt riitaisaan eroon tai raastaviin huoltajuuskamppailuihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– He ovat yleensä ihan tavallisia, hyvinkäyttäytyviä ihmisiä. On aina surullista nähdä, miten ihmiset, jotka ovat joskus olleet rakastuneita toisiinsa ja tehneet lapsia, ovatkin yhtäkkiä vihollisia, Bjaerre kertoo.

– Lapsista tulee riidan välikappaleita, vaikka saatetaankin todellisuudessa riidellä rahasta, kunniasta ja vallasta, hän sanoo.

Valtataistelu alkaa käytännön järjestelyistä

Yleensä valtataistelu alkaa siitä, kun ex-puolisoiden pitäisi sopia, kumman vanhemman luona lapsen kirjat ovat.

– Missä lapsi asuu? Minne posti tulee? Myös niissä perheissä, joissa ei ole mitään syytä riidellä, nämä kysymykset voivat kasvaa lumipallon tavoin ja mukaan tulee muitakin asioita, sanoo lapsi- ja perhetyön asiantuntija Kati Sell, joka puhui Bjaerren kanssa Barnvårdsforeningenin Näe mut -kampanjan lanseeraustilaisuudessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Bjaerren mukaan yksi syy huoltajuusriitojen lisääntymiseen on isien aktiivisuus ja ylipäänsä isän roolin kasvaminen kasvattajana. Ennen isät alistuivat etävanhemmiksi, mutta nykyisät eivät siihen suostu.

Pahimmissa tapauksissa puhutaan vieraannuttamisesta: toinen vanhempi koettaa sulkea toisen kokonaan pois lapsen elämästä. Vieraannuttaja voi olla äiti tai isä.

– Se on todella pelottava ilmiö. Vieraannuttaminen on ihan pahin juttu, jota kyllä löytyy, vaikka suurin osa lapsista voi eron jälkeen ihan hyvin, Bjaerre sanoo.

Kun kuvioon tulee uusia kumppaneita, mielipaha voi kanavoitua toisen vanhemman mustamaalaamiseen.

– Aina on helppo löytää syitä, miten toinen vanhempi tekee asioita väärin. Mutta oletko todella valmis kantamaan vastuun siitä, ettei lapsella ole toista vanhempaa? Sell kysyy.

Lapset oireilevat eri tavoin

Lapsille vanhempien eroriidat ja vihanpito aiheuttavat monenlaisia oireita: itkeskelyä, alakuloisuutta, univaikeuksia, vatsakipuja tai kehityksen taantumista.



Barnvårdsforeningenin Näe mut -kampanja haluaa tuoda esiin lapsen näkökulman eroasioihin, jotta vanhempien tunteet eivät jyräisi lapsen tarpeiden yli. Vanhemmat voivat velloa pitkittyneessä erotilanteessa ja lapsi muuttuu näkymättömäksi.

Kati Sellin mukaan ero itsessään ei ole lapselle välttämättä katastrofaalinen asia. Vanhempien riidat sen sijaan ovat.

– Lapsi on aina lojaali vanhemmalle. Eroriidassa lapsi joutuu valitsemaan puolensa eikä voi puhua avoimesti, Sell sanoo.

– Lapsi kokee, että ero on hänen vikansa, jos hänen kuultensa riidellään lapsista. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja ja niistä pitää voida puhua, mutta ei lapsille eikä lasten kuullen, Sell muistuttaa.

Vanhempien joustettava lasten vuoksi

Millainen sitten on hyvin hoidettu ero? Ero on joka kerta vaikea, mutta joustavuus, rutiinit ja toisen kunnioittaminen voivat tehdä siitä kaikille osapuolille siedettävämmän.

– Pitää pystyä joustamaan lapsen edun vuoksi. Se on kaiken a ja o, Sell sanoo.

On hyvä laatia pelisäännöt, jos vanhemmat kokevat, etteivät pysty keskustelemaan asiallisesti. Voi olla hyvä idea sopiva vaikkapa, ettei lapsen asioita hoideta puhelimitse, jos pelkkä toisen ääni nostaa tunteet pintaan. Sähköposti on neutraalimpi tapa.

Joskus voi olla parempi, etteivät vanhemmat tapaa lasten vaihtotilanteessa, vaan lapsi vaihtaa kotia esimerkiksi koulupäivän jälkeen.

– Toista voi kunnioittaa vanhempana, vaikkei enää kunnioittaisikaan tätä puolisona, Sell sanoo.

– Toiselle ei mahda mitään, mutta omaan osuuteensa voi vaikuttaa. Usein kun se omakin kauha on sopassa mukana.

10 neuvoa eroavalle vanhemmalle

1. Kerro lapselle, että rakastat häntä

Aikuisten välinen rakkaus voi loppua, mutta vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on pysyvää.

2. Kannusta lasta puhumaan

Pyri luomaan kotiin ilmapiiri, jossa erosta puhuminen on sallittua.

3. Auta löytämään sopivat keinot eron käsittelemiseen

Älä koskaan vähättele lapsen murheita ja pelkoja.

4. Anna lupa rakastaa

Anna lapselle lupa rakastaa myös toista vanhempaa ja tue heidän suhdettaan. Toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen on lapselle aina traumatisoivaa.

5. Pysy vanhempana

Lohduta ja kuuntele, mutta muista, että eronkin keskellä lapsi tarvitsee rakastavat rajat. Älä sekoita lapsia aikuisten ongelmiin.

6. Kerro erosta muille

Lapsen oloa voi helpottaa, kun myös lähipiirin muut aikuiset osaavat tukea häntä. Pidä huolta, ettei lapsen tarvitse informoida muita erosta, vaan tee se itse.

7. Älä tee lapsesta viestikapulaa

Hoida lasta koskevat asiat suoraan toisen vanhemman kanssa, ja sopikaa yhdessä lasta koskevista yhteisistä pelisäännöistä.

8. Löydä rutiinit

On tärkeää, että molemmissa kodeissa löydetään juuri siihen kotiin sopivat rutiinit, jotta arki lähtee taas rullaamaan.

9. Ota lapsi mukaan päätöksiin

Kuule lapsen toiveita päätöksissä, jotka koskevat hänenkin elämäänsä.

10. Hae tarvittaessa apua

Usein lapsi pääsee kunnolla käsittelemään eroa vasta, kun vanhemmat ovat päässeet pahimman yli. Asiantuntija-avun lisäksi saatavilla on myös monenlaista vertaistukitoimintaa. Autat lasta parhaiten auttamalla ensin itseäsi.

Lähde: Barnvårdsföreningenin Näe mut -sivusto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt