Perhe

Kolmen lapsen yksinhuoltaja Mira kertoo kesästään: Ei varaa edes jäätelöön

Julkaistu:

Köyhä kesä
Kesälomalla perheiden tuloerot kärjistyvät. Kun toiset matkailevat pitkin Eurooppaa, toisilla ei ole asiaa edes jäätelökioskille.
Kolmen lapsen lähivanhemman Miran lomasuunnitelmiin kuuluu ystävien tapaamista, kotikulmilla retkeilyä, kirjastokäyntejä ja jokunen maauimalakäynti yhdessä 6-, 10- ja 12-vuotiaiden lasten kanssa. Muuhun ei ole varaa, sillä Miran nettopalkka on 1260 euroa kuussa. Se on parisataa alle yksinhuoltajan kriittisenä pidetyn tulorajan.

– Loma-aika rasittaa kukkaroa normaaliarkea enemmän, sillä lapset saavat koulu- ja päivähoitoaikana lounaan, nuorin myös välipalan, mutta nyt ne pitää taikoa pöytään itse, tietysti mahdollisimman edullisesti. Maksuttomia aktiviteetteja ei juuri ole, Mira kertoo.

Video:Köyhyys Suomessa: 440 000 elää alle minimibudjetin.

Lapset haaveilevat joskus jäätelökioskilla käynnistä, mutta neljään jäätelöön uppoava 16 euroa on Miralle liikaa. Kevään kohokohta oli Mannerheimin lastensuojeluliiton tarjoama käynti Linnanmäellä.

– On surkeaa tyrmätä lähes jokainen lasten pyynnöistä vain siksi, ettei ole ylimääräistä rahaa. Kaverit lomailevat ympäri Suomen, käyvät risteilyillä ja tapahtumissa, toiset ulkomaillakin, Legolandissa, Junibackenissa ja muissa vastaavissa kohteissa, hän kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Köyhyys heikentää lapsen hyvinvointia

Lapsiköyhyydestä väitöskirjaa tekevä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkija Mirka Kuula pitää lapsiperheköyhyyttä isoa kansanosaa koskettavana asiana: tällä hetkellä Suomen alle 18-vuotiaista 11 prosenttia elää pienituloisessa kotitaloudessa.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan köyhyys heijastuu lasten hyvinvointiin negatiivisesti monin eri tavoin. Se luo vanhemmille parisuhdeongelmia ja vaikeuttaa jaksamista. Köyhyys vaikuttaa negatiivisesti myös lasten terveyteen, koulumenestykseen ja minäkuvaan, Kuula kertoo.

Miran tarina on tuttu hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:ssä, jonka kautta on pelkästään pääkaupunkiseudulla saanut apua tänä vuonna noin 1500 perhettä ja 4000 lasta, ja kesän alla apua haki noin 22 perhettä päivässä. Eniten kaivataan vaate- ja tavara-apua, mutta myös mahdollisuuksia elämyksiin ja virkistyksiin sekä apua harrastusmaksuihin.

– Perheet on vedetty tiukoille, tai syystä tai toisesta ei ole varaa, Hopen toiminnanohjaaja Nora Virtanen kertoo.

Hopen asiakasperheiden vähävaraisuuteen löytyy monia syitä: on työttömyyttä, sairautta, opiskelevat vanhemmat tai ulosotto vie osansa, vaikka molemmat vanhemmat kävisivät töissä. Virtasen mukaan myös homeasunnot ja kasvavassa määrin luteet aiheuttavat äkillisiä kriisejä, kun joudutaan luopumaan kaikesta.

Lapsi jää helposti ulkopuoliseksi

Miran perhe on saanut apua lasten harrastusmaksuihin Tukikummit-säätiön myöntämällä avustuksella, mutta avustus on kertaluonteinen. Mira pelkää, että ensi vuonna lasten tanssi- ja soittoharrastukset loppuvat.

– Pitää etsiä tilalle jotain ilmaista tai todella edullista ajanvietettä, esimerkiksi koulun kerhot, Mira kertoo.

Tutkija Mirka Kuulan mukaan köyhyys on erotteleva tekijä lasten välillä: jos ei ole varaa tiettyihin tavaroihin, vaatteisiin ja harrastuksiin, lapsi jää helposti ulkopuoliseksi.

Älypuhelin on monen lapsen toiveissa, sillä sen puute leimaa nopeasti.

– Jos ei ole älypuhelinta, putoat hyvin nopeasti porukasta pois. Et pääse luokan Whatsapp-ryhmään, pelaa samoja pelejä tai käytä samoja sovelluksia. Olet ulkona näistä kaikista, Hopen Virtanen sanoo.

Rahan puute voi myös lujittaa perhettä

Vaikka tutkimusten mukaan köyhyys on jossain määrin periytyvää, Kuula ei pidä lapsuudessa koettua pienituloisuutta lopullisesti ulos sulkevana tekijänä.

– Hyvät sosiaaliset suhteet suojaavat negatiivisilta vaikutuksilta. Köyhyys voi myös lujittaa perhesiteitä. Ei se ole vain pelkkää kurjuutta, Kuula sanoo.

Myös Mira näkee köyhässä kesässä hyviä puolia.

– Lohduttaudun sillä, että lapset vaikuttavat nauttivan pienistäkin yhdessä tekemisen hetkistä, kunhan aikuinen on läsnä. Tänään leikkasimme yhdessä takapihan nurmikon ja koululaiset auttoivat innoissaan. Palkkioksi saivat eskimopuikot ja tyytyväisiä olivat, Mira kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt