Ilta-Sanomat kertoi viikko sitten Helsingin Sanomien artikkelista, jossa espoolaisäiti kertoi merkkivaateharrastuksestaan. Kyseinen äiti oli vastikään ostanut yksivuotiaalle pojalleen 45 euroa maksaneet Bobo-merkkiset pikkuhousut. Lisäksi hän oli maksanut ruotsalaisen laatumerkin Mini Rodinin takista 130 euroa ja saman merkin paidasta 39 euroa.
Yhteensä äiti kertoi käyttäneensä pelkästään tänä vuonna 336 euroa poikansa vaatehankintoihin. Hän kertoo merkkivaatteiden hankkimisen olevan hänelle harrastus. Hän on myös yhtenä ylläpitäjänä pääkaupunkiseudun Mini Rodini -Facebook-ryhmässä, jossa hän myy ostamiaan vaatteita eteenpäin.
– Mieluummin ostan vähemmän hyvänlaatuista vaatetta kuin paljon huonolaatuista, kuului perustelu.
Esimerkiksi juuri Mini Rodinin kalliilla vaatteilla hän sanoo olevan niin hyvä jälleenmyyntiarvo, että hän kertoo saavansa 300 euron ostoksesta 200 euroa takaisin myydessään ne.
IS:n lukijat ottivat osaa keskusteluun ja kertoivat, kuinka paljon he ovat valmiita käyttämään rahaa lastenvaatteisiin.
Hyödyttääkö kalliiden vaatteiden osto, jos ne ovat varmasti polvista rei’illä?
”Mihin on kadonnut maalaisjärki nykyajan ihmisiltä? On kyllä enemmän kuin tuhlausta ostaa 40 euron kalsarit lapsille. Ei ihme, että valitetaan, jos tämä on yleistä.”
Feta
”Tuollaiseen kuluttamiseen kun jo pienenä tottuvat, niin mitähän mahtavatkaan olla teineinä vailla? Ikinä en rahojani haaskaisi moiseen, suurin osa lapseni vaatteista on toisten vanhoja tai lahjaksi saatuja.”
L tv nl
”Älytön touhu. Muksuja tehdään näyttelykappaleiksi? Levikset jalkaan, korvakorut ja tonnin kalsarit jo vaippaiässä, surullista.”
ZORRO
”Järjetöntä kuluttaa tuollaisia summia vaatteisiin, että saa vaan pröystäillä, mutta kukin tavallaan. Itse olen ostanut sijoitusasunnon ja kerään rahaa sivuun lapsilleni, että on sitten heille pesämunaa joskus tulevaisuudessa. Tulee sitä toki lastenvaatteitakin ostettua, mutta kohtuudella ja tarpeen vaatiessa, satsaan mieluummin vähän suurempiin investointeihin.”
Xx
”Jos on tuollaisiin ostoksiin varaa, ovat lapsilisät aivan tarpeettomia ja voitaisiin poistaa kokonaan näiltä perheiltä. Monilla oikeasti vähävaraisilla koko vuoden vaatebudjetti on satasen, parin tienoilla ja sillä pitää saada kaikki alushousuista talvitakkiin, jalkineita unohtamatta.”
Ei voi olla totta
”Mielestäni on järkyttävintä, kun vanhemmat pukevat lapsensa kalliisiin merkkivaatteisiin ja sen jälkeen lapset pakotetaan kipsautumaan aloilleen kuin aikuiset, jotta vaatteet eivät likaannu ja vanhempien imago säilyy! Jos jollakulla on varaa pukea lapsensa kalliisti, niin siitä vaan, mutta EI liikkumisen kustannuksella.”
Äiti
”Keskittyisivät lastensa pukemiseen oikealla tavalla, miten puetaan sateella, pakkasilla jne. Päiväkodeissa ollaan ihmeissään, kun nykyään vanhemmat eivät osaa pukea lapsiaan sään mukaan. Nämä merkkivaatesijoittajat eivät anna lastensa edes leikkiä, ettei sijoituskuteen arvo markkinoilla laske.”
AkkA
”Naapuri ostaa ainoastaan kalliita merkkivaatteita. Valitettavasti rahat eivät riitä siihen, että ostaisi tarpeeksi niitä. Lapsi ei pääse ulos leikkimään, vaan odottaa alusvaatteissa, kun äiti pesee, kuivaa ja silittää niitä vähäisiä merkkivaatteita. Tavallisissa H&M:n kuteissa ei voi päästää pihalle.”
Lalaa
”Lapsemme kulkevat aivan perusvaatteissa. Osa vaatteista on uusia ja osa hyväkuntoisia käytettyjä. Vaatteilla elvistelyltä säästyneet rahat menevät säästöön. Lapsillamme on sitten aikuisuuden alkutaipaleella aika kiva rahasumma, jolla rakentaa tulevaisuutta. Tuskinpa muistelevat pahalla, ettei ollut kolmivuotiaana kalleinta päällä.”
It's a long way...
”Olen miettinyt, kun aina välillä katselen omia lapsuuskuvia, että kaikissa joko konttaan tai sotken jollain itseäni, niin hyödyttääkö pikkulapsille ostaa 300 euron vaatteita, kun ne aika varmasti ovat polvista rei'illä?”
18v pojkarna
”Kyllähän se 15 euron paita kestää ihan yhtä hyvin kuin 40 euron, muutenkin 1-vuotiaan paita ei ehdi edes kulua, kun käy pieneksi.”
Alpinweiß
Kalliimmat vaatteet ovat eettisiä ja ekologisia
Arvokkaammat lastenvaatteet saavat myös ymmärrystä. Moni kokee, että laatuun panostaminen on ekologinen valinta myös lastenvaatteissa.
”Itse olen aina ostanut niin tyttärelle kuin itsellenikin mieluummin yhden merkkivaatteen kuin kymmenen halpaa. Jokainen tekee niin kuin haluaa, mitä se muille kuuluu.”
Jep
”Eli merkkivaatteita osteleva äiti ei siis tietenkään rakasta lastaan, vaan on hankkinut lapsen nostattaakseen omaa statustaan ja shoppailu poissulkee sen, että rahaa säästettäisiin myös lapsen tilille? Nämä mainitut vaatemerkit tehdään nimenomaan ihan muualla kuin niissä lapsityövoimahikipajoissa, joissa esimerkiksi H&M:n ja Zaran ”järkevää shoppailua” edustavat vaatteet valmistuvat.”
Niinpä niin
”Hassua, että suurin osa näistä merkkivaatteiden kauhistelijoista voi kuitenkin ostaa ihan surutta mahdollisimman halpoja H&M:n rytkyjä, joiden tekemisessä käytetään ties mitä kemikaaleja, lapsityövoimaa ja orjuutusta. Kannattaisi ehkä mieluummin laittaa hieman isompi summa rahaa vaikka kotimaiseen (esim. Papu) ja eurooppalaiseen suunnitteluun, jolloin tehtaiden työolot olisivat kunnossa ja vaatteiden ompelijat ja puuvillan kerääjät saisivat työstään palkan. Ai niin mutta sittenhän joutuisi kuluttamaan rahaa vaatteisiin! Voi kauhia!”
S88
”Miksi on niin väärin panostaa omiin lapsiinsa? Onko järkevän vanhemman merkki se, että pukee lapsensa mahdollisimman edullisesti?”
?
”Harrastus tämä on siinä missä muutkin. Kannattaisi perehtyä aiheeseen syvemmin, esimerkiksi Mini Style Finland -Facebook-ryhmässä. Siellä olen tutustunut upeisiin samanhenkisiin ihmisiin, eivätkä lapset ole mitään statussymboleja. Monet vanhemmat haluavat panostaa ekologisiin ja eettisesti tuotettuihin lastenvaatteisiin, on sääli, että sitä pidetään turhamaisena.”
IJ
”Pari esimerkkiä: ostin Papun leggingsit käytettynä hintaan 20 euroa. Puolen vuoden käytön jälkeen ne olivat niin hyväkuntoiset, että laitoin ne eteenpäin kolmannelle 25 eurolla. Ostin Mini Rodinin t-paidan alesta 24 eurolla ja kesän käytön jälkeen myin sen 20 eurolla. Näitä riittäisi. Ihan hirveää tuhlausta! Ja molemmilla lapsilla on ihan mukavat sijoitukset Nordnetissä.”
Keskituloinen
”Ihan sama kohu nousee aina, kun tulee joku uusi ilmiö. Luomuruokaakin joskus paheksuttiin. Se oli rikkaitten juttu ja plaa plaa. Ostan näitä kalliimpia merkkejä lapselleni, koska haluan käyttää hänellä luomupuuvillaa. Vähän niin kuin haluan ostaa luomuruokaa. Merkkivaatteista saan ison osan rahasta takaisin, kun myyn ne eteenpäin. Elämme muuten säästeliäästi. Ei ole autoa, ostan suurimman osan tavaroista käytettynä, kuten myös merkkivaatteita. Tämä on musta täysin harmiton äitien juttu, jos sen tekee varojensa mukaan. Onko pakko AINA valittaa jos joku haluaa tehdä jotain uutta?”
huoh
”Aivan uskomattomia kommentteja! Meillä perheessä pyritään ekologisuuteen ja eettisyyteen mm. vaatevalinnoissa, ruuassa ym. Lisäksi toki pukeudumme omien mieltymystemme mukaisesti. Ihan tavallisia keskituloisia, lapsiamme rakastavia aikuisia me vanhemmat olemme, ikävää jos merkkivaatteen pukeminen lapselle viestittää näin vahvasti jollekin väärin...”
Ipu
