Anoppi ilmestyi hääyönä sängyn viereen, miniä potkittiin pois perhepotretista – karut tositarinat karmeista anopeista

Julkaistu:

Perhesuhteet
Anoppien ja miniöiden suhde puhuttaa IS:n lukijoita. Miksi välit ovat usein niin hankalat ja mitä asialle voi tehdä?
Anoppien käytös miniöitä kohtaan on kerännyt IS:n sivuilla yli 200 toinen toistaan karmeampaa kertomusta. Joukossa on hyviäkin kokemuksia, mutta perustarina on tämä: anoppi ei osaa päästää irti pojastaan vaan vainoaa miniää erilaisin tavoin. Tyttäret ja vävyt saavat yleensä olla rauhassa.

Tietokirjailija Tuula Vainikainen kirjoitti kirjan Mieluinen miniä (2013), jossa erilaiset miniät kertovat anoppisuhteestaan. Hän on lukenut IS:n lukijoiden kertomuksia mielenkiinnolla. Vainikainen muistuttaa, että tarinoissa ei kuulu toisen näkemys asioiden kulusta.

– Kun kysyin kirjaani varten haastatteluissa, millainen miniä olet, kaikki alkoivat kertoa, millainen heidän anoppinsa on, Vainikainen kertoo.

– Kyllä tässä jonkinlaisesta naisten välisestä mitan otosta on kysymys. Historioitsijana ajattelen, että kyllä nämä asiat tulevat hirveän kaukaa historiasta. Maalaisyhteisöissä miniä meni anopin taloon, ja kyllähän se aikamoista kurmotusta on ollut. Miniä oli alin, jota kaikilla oli mahdollisuus potkaista, myös sillä talon tyttärellä.

 

Miniä oli alin, jota kaikilla oli mahdollisuus potkaista, myös sillä talon tyttärellä.

Anopin ja miniän suhteen alku voi olla vaikea, mutta toivoa on. Usein tilanne helpottuu, kun lapsenlapset tulevat mukaan kuvioon.

– Anopista tulee lasten isoäiti, ja ehkä anoppikin alkaa nähdä miniässä uusia puolia. Lapset tuovat suhteeseen jotain lisää – pahimmillaan tietysti jännitettä, Vainikainen sanoo.

Miniöille Vainikainen toivoo pitkää pinnaa: kaikkea ei tarvitse ottaa itseensä. Vanhemman ihmisen höpinöihin voi suhtautua lempeällä ymmärryksellä.

– Usein näissä tilanteissa viisaampi ei sano mitään. Vaikka suhde on herkkä, tässä on se viisaus ja lohtu, että kyllä se yleensä siitä tasaantuu. Joitain juttuja voi painaa villaisella. Siinä onkin haastetta molemmille.

Tulossa on joulu, joka nostaa anoppien ja miniöiden suhteet erityisen jännitteiselle tasolle.

– Vietetäänkö joulu sun vai mun kotona? Anopin olisi hyvä ymmärtää, että miniälläkin on oma perhe. Yritän tässä itseäni kasvattaa, kun minullakin on kaksi miniää, Vainikainen kertoo nauraen.

Alla lukijoiden karmeimpia kertomuksia anoppien edesottamuksista.

Lukijat kertovat: Näin ilkeitä anopit osaavat olla

”Hääyönä heräsin siihen, kun anoppi seisoi sänkymme vieressä ja ihmetteli: tunnen tuon, sehän on poikani, mutta kuka ihmeessä on tuo vieressä oleva nainen? Olimme asuneet 15 vuotta yhdessä ennen kuin menimme naimisiin. Anoppi on ollut varsinainen riesa poikiensa perheille, mutta on antanut tyttöjensä perheiden olla rauhassa.”

pinkki

”Edesmennyt anoppini vihasi minua ensihetkestä lähtien. Haukkui huoraksi ja vähätteli kaikkea, mitä tein. Lopuksi anoppi sairastui syöpään, ja silloin apumme kyllä kelpaisi hänelle. Lopullinen yllätys oli, että anoppi oli etukäteen myynyt asuntonsa pilkkahintaan ja luovuttanut kaiken mieheni veljelle ilman edes lakiosuutta.”

M.I.A.

”En kuulemma kuulu sukuun... Ja kun en kuulu sukuun, niin en kelvannut sukupotrettiin oman lapsen ristiäisissä. Katselin vierestä, kun anoppi hoputti kuvaajaa ottamaan kuvan ja hermostuneena vilkuili, etten vaan livahda kuvaan mukaan. No eipä olisi huvittanutkaan ängetä kuvaan, johon ei minua haluta. Mutta kuvaan kyllä pääsi miehen siskon poikaystävä.”

Se joka ei kuulu sukuun

”Vuosia sitten anoppi tunnusti minulle, että mieheni on hänelle viidestä lapsesta rakkain! Paljon on näihin vuosiin mahtunut, mutta paras lienee kuitenkin meidän hääkuva-albumi, jonka kannessa lukee Pekan häät!”

Miniä minäkin

”Itselläni ei ole mitään pakkomieltä hankkia lapsia, mutta anoppi on jopa ostanut vauvan tavaroita: sängyt, rattaat ja vaatteita... Voin uskoa, että tästä asiasta nousee vielä isompikin asia, kun vuodet vierivät. Itseäni ainakin ahdistaa koko lasten hankinnasta puhuminen.”

Tuleva ex-miniä

”Ex-mies pahoinpiteli sairaalakuntoon. Anoppi sanoi, että se johtui siitä että olin ollut niin paha entisessä elämässäni.”

Onni

Miniälle ei tarjota

”Minun anoppini kutsui suvun syömään. Me mieheni kanssa myöhästyttiin kymmenen minuuttia. Niin anoppi pyysi miehen pöytään, mutta minua ei. Eipä siinä kyllä ollut minulle katettu lautastakaan. Että näin mukava anoppi.”

Entinen anoppi

”Pari kertaa anoppi on ’tarjonnut’ ravintolassa (PizzaRax ja hampurilaispaikka) meille synttäriruoat, mutta jättänyt minut maksamatta. Poikansa maksoi minut.”

Tunteet viilenneet

”Häälahjaksi saimme rahaa ostaa kello. Rahan oli anoppi lainannut pojaltaan, mieheltäni, eikä koskaan maksanut takaisin.”

Joku vie sinunkin poikasi

”Nykyinen anoppi on yrittänyt kaikkensa, että minä lähtisin. Oli sanonut miehen lapsille, että se nainen pitää saada talosta pois. Kyllä minut on haukuttukin. Ruokaakin laitan ’tahallani’ perheelleni, ettei mieheni käy enää äitinsä luona syömässä.”

Nykyinen anoppi

”Joka kerran, kun piipahdimme mieheni kanssa anoppilassa hän esitti saman kysymyksen: Eihän teille tarvitse keittää kahvia? Koskaan hän ei tarjonnut ruokaa. Lapsiamme hän ei koskaan halunnut yökylään. Poikani ollessa noin kolmevuotias minulle tarjottiin kuukauden kesätyöpaikkaa enkä saanut pojalleni hoitajaa. Niinpä kysyin, jospa anoppi katsoisi kuusi tuntia päivässä häntä. Pitkin hampain hän suostui. Viime talvena hän oli toiselle pojalleen kertonut, että olen hänelle hoitamisen velkaa. Hoitaminen tapahtui 70-luvulla.”

Liisatellervo

Miniä ei tee mitään oikein

”En ole ikinä niin kamalaa ihmistä tavannut. Hänen mielestään olin vain laiska, ruma ja läski. Hänen sanojensa mukaan ei olisi ihme, vaikka hänen poikansa etsii uuden morsiamen! Tämän hän sanoi minulle, kun odotin minun ja hänen poikansa yhteistä lasta. Myöhemmin sain kuulla, kuinka olin huono synnyttäjä, koska minulla kesti niin kauan synnyttäminen.”

Out of Hell

”Pari päivää sitten kuulin, että anoppini on lähes viikottain yhteydessä mieheni ex-kihlattuun, josta mieheni erosi reilu 27 vuotta sitten. Minulle anoppi tiuskii eikä ole koskaan yhteyksissä ellei ole jotain vailla. Lastammekaan hän ei muista esim. syntymäpäivinä. Ilmeisesti exä olisi ollut parempi miehelleni anopin mielestä?”

Yrittäjä

”Ei minun mies ikinä ole minun puolellani. Harkitsen tosissaan eroa ihan sen takia, etten jaksa jatkuvaa haukkumista siitä, kun en tykkää hänen äidistään. Tykkään yleensä kaikista ihmisistä ja olen herkkä aistimaan negatiivisia tunteita. Anoppi aina nälvii jostakin ja pitää minua aivan aivottomana yksilönä, joka ei osaisi lapselleen edes vaatteita varmaan pukea ellei hän neuvoisi. Olen itsekin anoppi ja arvostan sekä kunnioitan miniääni. En ikinä voisi loukata häntä kuten oma anoppini minua. Se vanha kilpikonnakaulainen blondi...”

Hani

”Anoppi haukkuu humalassa munahaukaksi ja yrittää muuttaa miehen mieltä ettemme sovi yhteen. Perille on mennyt silloin kun mieskin on ollut humalassa. Olen tukenut miestäni vaikean sairauden aikana ja kiitosta ei ole tullut. Olen itsekin kääntynyt anopin kannalle, en sovi heidän perheeseen: Olen liian fiksu ja empaattinen tähän hirviöporukkaan. Lisäksi käytän alkoholia kohtuudella.”

Yritinenenää

”Siivoan väärin ja liian harvoin, pesen ja kuivatan pyykit väärin, hoidan pihaa ja HEIDÄN pihallemme perustamaansa kasvimaata liian vähän ja silloinkin huonosti. Pesen ikkunatkin vain kaksi kertaa vuodessa. Kotimme on enemmän hänen lapsenlapsensa koti kuin minun lasteni koti. Elän mieheni siivellä. Hän käy omilla avaimillaan meillä ja tutkii kaapit ja postit. Hän haukkuu vain silloin kun mieheni ei ole kotona. Hän tuomitsee, juoruilee sekä arvostelee minua myös muille, päättelee asioita tuntematta koko totuutta, eikä silloinkaan ole ikinä väärässä. On käynyt käsiksi minuun, haukkunut minun lapsiani heidän seisoessa vieressä. Eikä edes lasten läsnäolo estä näitä purkauksia. Hän on parempi ihminen kuin minä.”

Anoppi naapurina

No entäs ne miniät? Kerro tarinasi ja kokemuksesi!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt