Perhe

Puhelimeen tuijottavat vanhemmat puhuttavat – tutkija: ”Laitteilla oma aikansa ja paikkansa”

Julkaistu:

Kasvatus
Perheiden mediankäyttöä tutkinut Sanna Raudaskoski kehottaa vanhempia miettimään omaa laiteriippuvuuttaan.
Opettaja Tarja Ruohonen kirjoitti mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, kuinka vanhempien kaiken huomion vievät älylaitteet eivätkä lapset. Hän kertoi nähneensä junassa puhelimeensa keskittyneen äidin ja noin 2-vuotiaan pojan, jolle oli annettu viihdykkeeksi iPad. 40 minuuttia kestäneen matkan aikana äiti ei ottanut kertaakaan kontaktia lapseensa.

– Sydämeni alkoi vuotaa verta, sillä tässä vietiin lapselta elämänilo ja elämänvoimat, joita tarvitaan kasvussa ja myöhemmin aikuisuuden vaatimusten edessä, Ruohonen kirjoitti.

Moni Ilta-Sanomien lukija jakoi Ruohosen näkemykset ja jakoi tarinoitaan samankaltaisista kokemuksistaan. Esimerkiksi nimimerkki Voi tätä ihanaa älyelämää kertoo näin:

– Vanhemmat olivat kahden lapsen kanssa ulkoilemassa, lapset pyörällä ja vanhemmat kävellen, pienempi apupyörillä ja isä peräkahvassa kiinni. Molemmat vanhemmat tuijottivat puhelimiaan, suojatien yli mentiin ihan sokeina. Isä lopetti kun lapsi törmäsi rotvallin reunaan. Äiti jatko kunnes muu perhe oli jo kaukana. Oli muuten veret seisauttava näky.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tahmea media” sotkee keskustelun säännöt

Tutkija Sanna Raudaskoski Tampereen yliopistosta tuntee ongelman. Hän on havainnut, että tänä kesänä älylaitteitaan tuijottavien lasten ja vanhempien määrä on kasvanut Pokémon Go -pelin myötä.

Raudaskoski on kollegoineen nimennyt älylaitteet ”tahmeaksi mediaksi”, sillä ne vievät huomion täysin ja niistä on vaikea päästä irti. Tampereen yliopistossa noin vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat arkisia mediankäyttötilanteita perheissä, joissa oli 5–12-vuotias lapsi.

Tutkijat havaitsivat, että kun lapsi esitti pyynnön älypuhelinta käyttävälle vanhemmalle, osassa tapauksista vastaus pyyntöön viipyi tai sitä ei tullut ollenkaan. Joskus lapsen piti tehdä kovasti työtä saadakseen vanhemman huomion siirtymään laitteesta lapseen.

– Siinä keskustelun säännöt sotkeutuvat, kun toinen on kiinni laitteessa. Tulee kilpailevan vuorovaikutuksen kenttä, tutkija kuvaa.

Tutkimustuloksia sille, miten vanhempien älylaitteiden käyttö vaikuttaa pienten lasten kehitykseen, ei vielä kunnolla ole. Eri tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kasvokkaisen vuorovaikutuksen häiriintymisellä on vaikutusta.

”Lapsi ei tiedä, mitä laitteella tapahtuu”

Moni IS:n lukijoista huomauttaa, ettei junamatkan mittaisista huomioista voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Älylaitteet ovat tätä päivää, halusimme tai emme.

– Mitenkäs jos aikuisella olisi sanomalehti ja lapsella Aku Ankka kuten silloin 80-luvulla? Ei silloinkaan mitään kontaktia ollut, nimimerkki Ajat muuttuu huomauttaa.

Tutkijan mukaan älylaitteet ovat kuitenkin oma lukunsa. Usein ne vaativat myös vuorovaikutusta – viestittelyä ja tykkäämistä – toisin kuin vaikka televisio.

– Kutsumme sitä sivustakatsojan pimennoksi. Lapsi ei tiedä, mitä laitteella tapahtuu, toisin kuin silloin, kun toinen lukee lehteä tai tuijottaa telkkaria.

Raudaskosken mukaan ihminen tuskin voi keskittyä täysipainoisesti moneen asiaan kerrallaan, aina joku kärsii. Tyypillistä on, että lapsi saa vanhemmaltaan vastaukseksi hajamielisen joojoon.

Puhelin äänettömälle ja parkkiin

Mitä sitten voi tehdä, jos oma kännykkäriippuvuus arveluttaa?

– Jo se, että herää siihen, on hyvä asia. Voi miettiä, keskeyttääkö tai estääkö älylaitteen käyttö vuorovaikutustilanteita lähipiirin kanssa. Voi tehdä itselleen sääntöjä, ettei tarvitse 15 minuutin välein tsekata laitetta. Koko perheen kännykät voi laittaa parkkiin. Laitteita voi myös pitää äänettömällä, ei jokaista piippiä ole pakko olla heti lukemassa, Raudaskoski sanoo.

Nimimerkki Pelisäännöt jakaa Ilta-Sanomien kommenteissa oman vinkkinsä:

– Meidän perheessä sekä lapsilla että aikuisilla on päivittäin etukäteen sovittua ruutuaikaa samaan aikaan, jolloin kaikki saavat hyvällä omallatunnolla olla koneella tai tabletilla. Näyttää varmasti koomiselta, kun kaikilla on yhtä aikaa ruutu nenän edessä eikä kukaan puhu kellekään, mutta sellaistakin aikaa tarvitaan ja kaikki ovat meillä olleet tyytyväisiä.

Tutkija pitää nimimerkin konstia hyvänä.

– Tuolla tavalla laitteiden käytöllä on oma aikansa ja paikkansa eikä se tule osaksi koko arkea.

Säädelläänkö teillä älylaitteisiin käytettävää aikaa? Kuinka kauan lapset saavat olla laitteilla päivässä? Kerro parhaat vinkkisi!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt