Vauvoja syntyy nyt ennätyksellisen vähän – asiantuntija: Miehet ja naiset eivät kohtaa - Perhe - Ilta-Sanomat

Vauvoja syntyy nyt ennätyksellisen vähän – asiantuntija: Miehet ja naiset eivät kohtaa

Vauvoja on syntynyt edelliskerran yhtä vähän nälkävuonna 1868.

Vauvoja syntyi ennätyksellisen vähän viime vuonna ja alkuvuonna.

1.9.2016 15:31

Suomessa syntyi alkuvuonna ennätyksellisen vähän lapsia, ja kuolleisuus on jo ylittänyt syntyvyyden. Tammi–heinäkuun aikana syntyi Tilastokeskuksen mukaan 31 119 lasta eli 1 320 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2015.

Suomessa väestömäärän ennallaan pysyminen ja kasvu ovat TELAn mukaan maahanmuuton varassa. Syntyvyys on alle väestön uusiutumistason.

Työeläkevakuuttajien etujärjestön TELAn erityisasiantuntija Janne Pelkonen ihmettelee, miksi viime vuosien syntyvyyden nopeaan laskuun ei ole kiinnitetty huomiota. Hänen mukaansa lapsia syntyi vähemmän kuin vuonna 2015 edelliskerran nälkävuonna 1868, jolloin elinolosuhteet olivat jotain aivan muuta kuin tänä päivänä.

– On arvioitu, että meillä on ainakin jonkin asteista parien kohtaamisongelmaa, kun maakunnat miehistyvät ja kaupungit naisistuvat. Lisäksi 90-luvun laman aikana syntyvyys kasvoi, mutta nyt nuorilla taitavat olla alentuneet odotukset tulevaisuuden suhteen, Pelkonen sanoo.

Taloudellinen tilanne vaikuttaa

Väestöliiton asiantuntija Anneli Miettinen pitää sopivan kumppanin puuttumista ilmiön yhtenä syynä. Tutkimuksen mukaan pienituloisuus ja työttömyys ovat kuitenkin suurimmat syyt lykätä lastenhankintaa.

– Taloudellisen tilanteen epävarmuus heijastuu nuorten aikuisten päätöksiin, Miettinen sanoo.

Edellisen 1990-luvun laman aikaan syntyvyys ei laskenut, mikä johtui pitkälti siitä, että kotihoidontuki tuli täyteen voimaansa ja perheet hankkivat lisää lapsia. Myös tuolloin ensimmäisen lapsen hankkimista lykättiin.

Luottamus tulevaan puuttuu

Miettisen mukaan syntyvyyden aleneminen ei vielä aiheuta merkittäviä yhteiskunnallisia paineita, mutta pitkällä aikavälillä eläkkeet ja työvoiman riittävyys nousevat isoiksi kysymyksiksi.

Jos syntyvyyttä halutaan nostaa, tärkeintä olisi Miettisen mukaan poistaa epävarmuutta luovia tekijöitä ja nostaa nuorten aikuisten luottamusta siihen, että käänne parempaan on tulossa. Myös opiskeluaikojen lyhentäminen ja valmistumisen helpottaminen aikaistaisivat lastenhankintaa.

Väestönkehityksen hidastuminen tulee näkymään erityisesti seuraavien 10–20 vuoden aikana, kun suurempia ikäluokkia siirtyy eläkkeelle ja pienempiä tulee työmarkkinoille. TELAn Pelkosen mukaan työeläkejärjestelmässä on varauduttu väestönkehitykseen.

– Ajantasaiselle ja visionääriselle väestöpoliittiselle ohjelmalle olisi tarvetta, Pelkonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?