Tutkija: Miesten työpaikoilla perhe on usein näkymätön - Perhe - Ilta-Sanomat

Tutkija: Miesten työpaikoilla perhe on usein näkymätön

Perhe nähdään vieläkin naisen vastuulla olevana asiana.

Moni isä kokee, että saa työelämässä vain vähän tukea isyyteensä, sanoo professori Anna-Maija Lämsä. Kuvituskuva.­

4.7.2016 6:16

Erityisesti miesvaltaisissa työyhteisöissä perhe on usein näkymätön, eivätkä miehet ole tottuneet puhumaan perheestään työpaikalla.

Isät myös kokevat saavansa vain vähän tukea ylemmältä johdolta.

Tilanne käy ilmi Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsän ja tohtorikoulutettava Emilia Kankaan tekeillä olevasta tutkimuksesta, joka koskee johtajaisien työn ja perheen suhdetta.

– Moni isä kokee, että he saavat työelämässä vain vähän tukea isyyteensä. Usein perhe nähdään naisen vastuulla olevana asiana – jos lapsi on sairas, usein se on vaimo, joka jää kotiin lasta hoitamaan, Lämsä kertoo.

Työelämän tulisi mukautua

Jos Suomea verrataan Pohjoismaihin, meillä käytetään vanhempainvapaita kaikkein vähiten.

Lämsän mukaan ihmisten arvot ovat jo muutoksessa, mutta työpaikkojen asenteissa on pölyttämisen tarvetta. Työelämän tulisi mukautua työtekijöiden tarpeisiin.

Työpaikalla johtajan toiminta on esimerkki alaisille työn ja perheen yhdistämisestä.

– Työ-perhe-käytännöllä on sellainen tendenssi, että jos työpaikalla on naisjohtaja, niin työntekijät voivat paremmin käyttää näitä perhevapaita, Lämsä kertoo.

Suomessakin edelläkävijäyrityksiä

Kenestä työpaikkojen arvomuutos sitten lähtee liikkeelle? Lämsän mukaan vaihtoehtoja on kaksi.

– Ensimmäisessä työpaikalle alkaa syntyä paineita ulkopuolelta. Henkilöstön vaihtohalukkuus ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Toinen vaihtoehto on arvomuutos, että nuoret miehet alkavat vaatia perhevapaita ja jäävät hoitamaan lapsia kotiin näiden sairastuessa.

Yrityselämää 1990-luvulta asti tutkinut Lämsä ei usko, että arvomuutos lähtisi työnantajapuolelta.

– Tämä liittyy selkeästi johdon arvomaailmaan ja haluun kehittää innovatiivista henkilöstöpolitiikkaa. Jos johto ja esimiehet eivät ole muutoksen taustalla, on vaikea ajatella, että niitä tapahtuu.

Lämsän mukaan Suomestakin löytyy edelläkävijäyrityksiä, joissa suhtautuminen perheisiin on myönteisempää. Tyypillisesti kyseessä on asiantuntija-ala, jossa on kova panostus osaamiseen.

– Näillä työpaikoilla naiset, jotka ovat saaneet lapsia, eivät ole välttämättä palanneet takaisin töihin ja työntekijöiden vaihtoluvut ovat suuria. Siksi työpaikoilla on jouduttu pohtimaan uusia keinoja työntekijöiden perhetilanteen huomioimiseksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?