Perhe

Asianajajat kertovat: Katkerat perinnönjaot lisääntyneet – riitaa jopa virkatuista pitsiliinoista ja puuhevosista

Julkaistu:

Asianajajien mukaan riitaisat perinnönjaot ovat lisääntyneet. Säännöllisesti eteen tulee tilanteita, joissa laki on vanhentunut.
80-vuotias mies kuolee, 35-vuotias aviovaimo jää leskeksi ja asuu noin 200 neliön miljoona-asunnossa Helsingin arvoalueella.

Avioliiton nojalla nuorella leskellä on oikeus asua miljoona-asunnossa koko loppuikänsä eivätkä perilliset saa välttämättä mitään muuta kuin verot maksettavakseen.

Esimerkki on totuudenmukainen, vaikka iät on keksitty. Ongelmia tilanne aiheuttaa etenkin silloin, jos vainajalla on leskeä selvästi vanhempia lapsia.

– Silloin voidaan miettiä, että miten oikeudenmukaiselta tilanne tuntuu, koska vaikkapa 60-vuotiaat perilliset eivät saa välttämättä perintöään ikinä, jos perilliset kuolevat normaalin eliniänodotteen perusteella aiemmin kuin nuori leski. Perilliset vielä maksavat perintöveron omaisuudesta ja se voi olla suurikin, asianajaja ja kokenut pesänjakaja Tapani Norros selittää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


LAKI sanoo, että leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jos lesken varallisuudessa ei ole vastaavaa asuntoa. Erittäin harvoin leskellä on vastaava asunto, koska perheellä on yleensä yksi koti.

Lesken asumisoikeutta ei voi kumota perillisen vaatimuksella lakiosasta eikä testamentilla. Ainoastaan silloin yhteinen koti voidaan myydä, jos siitä on velkaa.

 

Sitten oli esimerkiksi tällainen tapaus, että perinnönjakoa ei voida suorittaa ennen kuin löytyy kauan sitten kadonnut puuhevonen.

Aviopuolison asumisoikeudessa ei ole myöskään kohtuullisuusharkintaa. Norros muistuttaa, että vaikka leskellä olisi miljoonaomaisuus, hänellä on edelleen oikeus asua yhteisessä kodissa ja perilliset eivät välttämättä saa mitään.

– Minun mielestäni avioliitossa pitäisi olla edes joku kohtuusharkinta, Norros sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


SAMAA mieltä on myös kokenut asianajaja Hilkka Salmenkylä.

Kyseessä ei ole marginaali-ilmiö. Säännöllisesti molempien asianajajien eteen tulee tilanteita, joissa vainajan leski on selvästi nuorempi kuin hänen lapsensa ovat.

– Tämä on hyvin yleistä ja suuri ongelma on se, kun rintaperillisille laitetaan perintövero heti. Jos kyseessä on vaikka miljoona-asunto, siitä tulee iso perintövero. Se on aika paljon, jos et saa mitään, Salmenkylä vahvistaa.

Norros arvioi, että ilmiö on lisääntynyt osittain myös sen vuoksi, että nykyisin nuori vaimo tulee myös yhä useammin ulkomailta.


MOLEMMAT asianajajat ovat sitä mieltä, että riitaiset perinnönjaot ovat kaiken kaikkiaan lisääntyneet.

– Raha on sellainen asia, joka voi kiristää aika paljon välejä. Ihmiset saattavat ikävä kyllä menettää välinsä sisaruksiinsa tai vanhempiensa uusiin puolisoihin juuri kuolinhetkellä, Norros kertoo.

Hänen mukaansa yksi syy riitoihin on se, että nykyään kuoleman jälkeen hosutaan.

– Pitäisi saada heti kaikki. Jos arkkua luotaessa umpeen esitetään ajatuksia perinnönjaosta, siitä ei seuraa yleensä hyvää. Maltti on valttia, Norros miettii.

Ensin pitäisi hoitaa hautajaiset ja sitten perunkirjoitus ja vasta sen jälkeen mietitään, miten perintö jaetaan, Norros neuvoo. Testamentti voi vähentää riitelemistä, mutta Norros muistuttaa, että silläkään ei voi riitoja estää.


HILKKA Salmenkylä uskoo, että osittain riitely johtuu netin hakukoneista.

– Kaikki on tietävinään paljon enemmän kuin ennen, mutta maallikko ei välttämättä osaa tulkita lukemaansa, hän arvioi.

 

Ihmiset saattavat ikävä kyllä menettää välinsä sisaruksiinsa tai vanhempiensa uusiin puolisoihin juuri kuolinhetkellä.

Suurimmat riidat tulevat todella pienistä asioista.

– Esimerkiksi äidin virkkaamasta pitsiliinasta. Sitten oli esimerkiksi tällainen tapaus, että perinnönjakoa ei voida suorittaa ennen kuin löytyy kauan sitten kadonnut puuhevonen. Tässä on kyse monesti lapsuuden traumojen siivoamisesta. Sitten kun ollaan 60-vuotiaita, ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, kehdataan olla sitä mieltä, että tuota toista on suosittu.


ASIANAJAJAT törmäävät aika ajoin tilanteisiin, jossa pitkään avoliitossa asunut iäkäs leski joutuu jättämään varsin nopeasti kotinsa, kun perilliset tahtovat perintönsä.

Näin käy etenkin silloin, jos perilliset ovat lapsia edellisestä liitosta. Kokenut pesänjakaja, asianajaja, Tapani Norros muistuttaa, että avoleskellä ei ole suoraan lain nojalla oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin, mutta hän voi vaatia oikeutta jäädä asumaan sinne.

Kyseessä on tällöin avustus pesästä, jonka voi antaa esimerkiksi määräaikaisena käyttöoikeutena yhteiseen kotiin.

– Sitä pitää itse ymmärtää vaatia. Jos ei pääse sopimukseen perillisten kanssa, ongelman ratkaisee oikeuden määräämää pesänjakaja, Norros selvittää.


AVOPUOLISON asumisoikeus ei siis ole ehdoton ja edellyttää kohtuusharkintaa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa avoliittoa on takana 30 vuotta, leski on iäkäs ja muuta kotia ei ole, käytännössä avopuolisolle annetaan vähintäänkin kohtuullinen aika järjestää uusi koti itselleen.

– Jos on hyvin pitkä liitto, avopuolison käyttöoikeus voidaan antaa jopa eliniäksi, koska sekin on määräaikainen, Norros tietää.

Painavista syistä jopa lakiosaa voidaan loukata.

– Jos on todella iäkäs, pulassa oleva leski, hän voi saada asumisoikeuden, vaikka se loukkaisi lakiosaa eli perilliset joutuvat tällöin odottamaan lakiosaa hetken, Norros kertoo.

Joissakin riitaisissa tilanteissa perijät eivät kutsu avopuolisoa edes perunkirjoitukseen.

– Olen valitettavasti nähnyt, ettei aina kutsuta, vaikka se olisi hyvän tavan mukaista. Laki ei sitä vaadi, Norros sanoo.

Hän muistuttaa, että testamentilla avopuolisoa voi tukea, jos niin haluaa. Ihminen voi määrätä testamentilla koko omaisuudestaan, jollei hänellä ole rintaperillisiä eli käytännössä lapsia, lapsenlapsia tai lapsenlapsenlapsia.

Oletko kokenut riitaisan perinnönjaon? Kommentoi ja keskustele alla olevassa kentässä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt