Perhe

MLL:n lakimies lasten kuvien julkaisusta: ”Vanhemmat eivät omista lastensa yksityisyyttä”

Julkaistu:

Some
Lasten kuvien julkaiseminen verkossa herättää keskustelua ja tunteita, vaikka asia on yksiselitteinen.
Ilta-Sanomat julkaisi eilen artikkelin, mitä lasten kuvia ei kannata julkaista Facebookissa. Artikkeli kirvoitti vilkkaan keskustelun siitä, missä menee lasten kuvien julkaisemisen raja, ja mikä on laissa kiellettyä, mikä vain hyvien tapojen vastaista.

Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen sanoo, että asia on yksiselitteinen.

– Jos kuva lapsesta on tunnistettava, se kuuluu henkilötietolain piiriin.

Henkilötietolain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus yksityisyyteen. Tällöin kuvaa ei siis saa julkaista ilman kuvassa esiintyvän – eli lapsen itsensä lupaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos lapsi on niin pieni, että hän ei voi itse arvioida, haluaako kuvansa julkaistavan vaiko ei, kuvaa ei saisi julkaista.

– Vanhemmat eivät omista lastensa yksityisyyttä, Iivonen muistuttaa.

Lasten oikeuksien periaatteet tarkastettavissa helposti

Iivonen muistuttaa myös Lapsen oikeuksien sopimuksesta, joka on YK:n kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva ihmisoikeussopimus.

– Sopimukseen on kirjattuna muun muassa, että lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu, lapsella on oikeus yksityisyyteen, lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja se on otettava huomioon ja että vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsesta ja lapsen edun valvomisesta.

Nämä periaatteet tulee ottaa huomioon lasten kuvia julkaistessa.

– Olisin pidättyväinen julkaisemaan tunnistettavia kuvia pienistä lapsista ja keskustelisin ja kysyisin isomman lapsen näkemystä aina, jos haluan julkaista hänestä kuvan, Iivonen linjaa.

Tilanteen arviointiin vaikuttaa myös se, kuinka laajalle joukolle kuva sosiaalisessa mediassa leviää. Jos kuva jaetaan pienelle ryhmälle perheenjäsenten kesken, asia on eri kuin kuvan postaaminen sadoille kaverille tai julkisella Facebook-seinällä.

Aikuiset eivät osaa samaistua lapsen asemaan

Sama koskee lapsiin liittyviä kirjoituksia. Nolot tilanteet, vaikka ne aikuisista olisivatkin hauskoja, voivat aiheuttaa lapselle mielipahaa ja häpeää.

– Aikuiset eivät usein näissä tilanteissa samaistu lapsen asemaan. Kuvia ja kirjoituksia levitetään miettimättä, miltä se tuntuu lapsesta.

Kylpykuville ja muille vaippa- ja alastonkuville Iivonen sanoo ehdottoman ein. Kuviin, joissa on oman lapsen lisäksi lapsen kavereita, tietosuojalaki pätee samalla tavalla: muiden lasten kuvia, luokkakuvia jne. ei saa julkaista, mikäli ihmiset niissä ovat tunnistettavissa eikä heidän lupaansa julkaisuun ole.

Vastuu aina aikuisella

Vaikka lapsen mielipide kysyttäisiin, vastuu julkaisusta on silti aina aikuisella.

Facebookissa leviävillä Saa jakaa -tarinoilla yksittäinen vanhempi saattaa hakea väärin kohdellulle lapselleen oikeutta tarkoittaen pelkkää hyvää, mutta lapsen tarinan tai kuvan julkaiseminen saattaa aiheuttaa lapselle lisää ongelmia, ehkä vuosienkin päästä.

– Verkossa kaikki säilyy. Täytyisi aina miettiä, aiheuttaako julkaiseminen juuri kyseessä olevalle lapselle ongelmia, nyt tai myöhemmin, Iivonen pohtii.

Laki ja hyvä maku kulkevat usein käsi kädessä. Aikuisten pitäisi miettiä, haluaisivatko he itse, että kaveri julkaisisi vaikkapa saunakuvan heistä.

– Lapsilla on oikeus samaan henkilötietosuojaan kuin kaikilla muillakin, ja lisäksi he kuuluvat erityisen suojelun piiriin, koska ovat lapsia. Miksi heidän yksityisyydensuojansa olisi heikompi kuin aikuisilla? Iivonen kysyy.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt