Äitiyspakkaus yöäk!

Julkaistu:

Maailmalla on jälleen hehkutettu ja ihmetelty ainutlaatuista tuotetta eli suomalaista äitiyspakkausta. Siitä kertova Britannian yleisradioyhtiön BBC:n uutinen nousi BBC:n kaikkien aikojen jaetuimmaksi jutuksi: BBC:n mukaan sitä oli luettu historiallisen paljon, yli 10 miljoonaa kertaa.
Ja hieno keksintö äitiyspakkaus onkin! Sen historia ulottuu jopa vuoteen 1937 asti, jolloin laki äitiysavustuksesta säädettiin. Suomi oli tuohon aikaan kovin köyhä maa ja olot olivat alkeellisia. Nykyisin vauvan kuolema on äärimmäisen harvinaista, mutta vielä 1930-luvulla lähes joka kymmenes syntynyt lapsi kuoli alle 1-vuotiaana. Siis joka kymmenes! Miettikääpä koko tuttavapiiriänne, työpaikkaanne ja sukuanne: luku tarkoittaisi sitä, että jokainen meistä tuntisi nyt useita vanhempia, joilta on kuollut vauva. Vaikka kuolema ei olisi käynyt omalla ovella, pelko siitä olisi vahvasti läsnä joka perheessä.

BBC hehkutti jutussaan, että keksintö on auttanut Suomea saavuttamaan yhden maailman matalimmista lapsikuolleisuusasteista. Juuri näin: äitiyspakkauksen merkitys oli monille vähävaraisille perheille dramaattisen suuri. Sen mukana tuli esimerkiksi pyyhkeitä ja vaippoja, niukkoina vuosina myös kankaita, joista äiti saattoi tehdä lapselle vaatteita, tai paperisia lakanoita.

Äitiyspakkaus oli tärkeä apu sotien jälkeenkin, vaikka Suomen hyvinvointi kasvoikin kohisten. Laatikon sisältö on toki vuosien myötä muuttunut. Esimerkiksi vielä silloin kun itse olin vauva, äitiyspakkauksen mukana tuli yhä oma pesuvati lapselle. Se oli äitini mukaan hyvin tarpeellinen väline vanhassa rintamamiestalossa, jossa ei ollut suihkua.

Enää emalivati ei ole luksustuote. Eivätkä ole uudet vauvan vaatteetkaan – ainakin, jos joidenkin äitien näkemyksiä on uskominen. Samaan aikaan kun maailmalla ihasteltiin suomalaista keksintöä, suomalaisäidit itse kommentoivat sitä muun muassa näin vauva.fi:n keskustelupalstalla: ”Ikävä vaan ettei kukaan lastaan rakastava laita noita ongelmajätejäämävaatteita lapselleen. Suoraan roskiin on oikea osoite tuolle laatikolle.”/ ”Aika kamalan värisiä vaatteita taas, 70-luvun retrohenkisiä, yöäk! Onneksi lapset on jo tehty..”/”En tykkää yhtään. Miksei pakkaus voi olla väreiltään neutraalimpi, vaaleampi ja raikkaampi.”/”Ihan kamalat värit! Ainoastaan turkoosi ja ruskea on hyvä mutta tuo hirveä oranssi ja lime, yök!”/ ”Sisävaatteista en käsitä noita potkuhousuja. Kuka niitä käyttää?”/”Eipä todellakaan tule otettua noin järkyttävän rumaa pakkausta! Edellinenkin oli ruma, tämä vielä kauheampi!”

Osa keskustelijoista myöntää, että äitiyspakkaus on ihan kiva keksintö, mutta: ”Hyi hele miten rumia kaikki nuo kuosit.... Retroa retron perään. Eikö nyt äitiyspakkaukseen oikeasti saada niitä neutraaleja värejä??? Ja joo, olen tyytyväinen, että tällaisen saa Suomessa, mutta haluaisin mieluummin, että se olisi kaikille sopiva.”

Kaikille sopiva? Sepä näyttää olevan helppo tehtävä. Onnea vain, Kela.

Valittavat äidit lienevät onneksi vähemmistö. Silti tulee mietittyä, tietävätkö valittajat, miten kovin lähellä on aika, jolloin äitiyspakkaus otettiin jokaisessa suomalaisessa kodissa lähes itkusilmin ja onnellisena vastaan. Keskuudessamme elää yhä ihmisiä, jotka ovat itse olleet lapsia rankkoina 30-luvun vuosina. Entä miten paljon on maailmalla koteja, joissa äitiyspakkaus itkettäisi onnesta edelleen?

Meidän nykyäitien lapset elävät hyvin hygieenisessä ja turvallisessa maailmassa. Kun nälkä ja sairaudet eivät enää tapa pienokaisiamme kuten viime vuosisadalla Suomessa, voi alkaa nyrpistellä. Vaatteiden lisäksi myös rokotteille. Viime vuosina rokotteiden vastainen propaganda on levinnyt Suomessa netin keskustelupalstoilla, joissa nimettömiin äiteihin saatetaan jo luottaa enemmän kuin neuvolan lääkäreihin. Rokotuksista kieltäytyminen on omanlaistaan vapaamatkustamista aikana, jolloin enemmistö meillä yhä rokotuttaa lapsensa ja näin hankkii rokottamattomillekin kohtuullisen hyvän suojan vaarallisilta taudeilta.

Ainut vain, että globaalissa maailmassa tartunnan voi saada matkoilla tai vaarallinen tauti voi kulkeutua myös Suomeen. Niinpä esimerkiksi viime vuoden lopulla Suomessa kuoli hinkuyskään vauva, joka ei ollut vielä ehtinyt saada rokotetta, koska oli niin pieni. Toisin kuin moni luulee, hinkuyskä ei ole Suomesta kadonnut kokonaan, kuten ei ole kadonnut tuhkarokkokaan.

Silti Suomessa on perheitä, jotka eivät anna rokotuttaa lapsiaan näitä tauteja vastaan. Se on mielenkiintoinen päätös aikana, jolloin esimerkiksi tuhkarokko tappaa maailmalla yhä tuhansittain lapsia. Vielä tämän vuosituhannen alussa tuhkarokkoon kuoli vuosittain puoli miljoonaa ihmistä, viime vuosina luku on onneksi saatu aktiivisten rokotuskampanjoiden ansiosta vähenemään.

Mielenkiintoista on sekin, miten nyt on yhtäkkiä innostuttu kotisynnytyksistä – kun vuosikausia taisteltiin ensin sen puolesta, että suomalaiset naiset saatiin saunasta sairaalaan. Kun synnytyskuolemat on saatu painettua Suomessa sensaatiomaisen alas, hätätilanteisiin varautuminen ei olekaan kaikkien mielestä enää ykköskriteeri, vaan se, että ikkunassa roikkuvat kivat, itse valitut verhot ja synnytystuskia voi lieventää kävelemällä ympäri omaa olohuonetta. Mietin, mitä tästä trendistä mahtaisi ajatella mummoni edesmennyt Lyyli-täti. Hän olisi aikoinaan epätoivoisesti tarvinnut kotisynnytyksessä ammattitaitoisen lääkärin apua. Se jäi saamatta - ja Lyyli kuoli.

Suomen tilasta on keskusteltu viime aikoina paljon ja keskustelu kiihtynee, mitä lähemmäksi vaalit tulevat. On selvää, että Suomessa on parannettavia asioita ja kotien seinien sisäpuolella on aitoa hätää. Silti kansakuntana meillä on moni asia vielä kovin hyvin. Siitä kertoo se, että meillä on varaa kiukutella ilmaisten lastenvaatteiden kuoseista ja halu asettaa yksilölliset valinnat turvallisuuden edelle. Aidosti turvattomassa ja hyvin köyhässä maassa kumpikaan näistä ei tulisi mieleenkään.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien päätoimittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt