Perhe

Lestadiolaisperheessä kasvanut Anna kertoo kovan tarinansa: "Jos jätti työn tekemättä oli helvetin oma"

Julkaistu:

Lestadiolaisperhe
ISTV:n Huono äiti -ohjelman Sari Helin tarttuu paljon puhuttuun aiheeseen lestadiolaisnaisten asemasta. Lestadiolaisperheessä kasvanut ja myöhemmin liikkeestä eronnut Anna kertoo oman tarinansa.
Anna oli perheen ensimmäinen lapsi ja sai kaikkiaan kuusi veljeä ja kuusi siskoa.

- Olin sisarusparven vanhin. Vauvan paikan joutui heti antamaan pois. Joka vuosi uusi sisar syntyi ja aika pian sai ottaa vastuuta pikkusisarusten hoitamisesta. Ja jossain kohtaa talouden ja perheen pyörittämisestä, kun vanhempien voimat väsyivät.

Ensimmäiset muistikuvat sisarusten hoitamisesta Annalla on 4-vuotiaana.

- Jäin kotiin kolmen nuoremman sisaruksen kanssa. Silloin kun jäi yksin, vastuu oli todella pelottavaa. Muistin sen vasta muutama vuosi sitten, kun aloin nähdä painajaisia. Muistan sen pelon ja ahdistuksen, Anna kertoo nyt.

Lasten ollessa pieniä Annan äiti oli touhukas, mutta kun lapsia alkoi tulla enemmän, niin äiti väsyi ja oli sitten selvästi masentunut.

- Monesti, kun tulin koulusta kotiin, äiti oli siellä vielä yöpaidassa eikä ollut saanut mitään tehtyä. Ei ollut kotityötä, mikä ei olisi ollut minun vastuulla. Tein 14-vuotiaana perheen ruoat ja kaikki siivoamiset ja pyykkäämiset. Heräsin ennen muita. Usein lestadiolaisissa perheissä on aika tarkat työnjaot tyttöjen ja poikien töiden suhteen. Pojat lämmittivät saunaa ja kantoivat puita.

Kukaan ei aluksi tiennyt perheen ongelmista.

- Yhteisössä ei usein tiedetä mitä perheen sisällä tapahtuu. Kulissien pitäminen on tärkeää, ja että näyttää hyvältä ulospäin. Väsyminen ja huonot kotiolot kertovat heikosta uskosta ja sellaista ei voi näyttää.

Kun vanhempien välit tulehtuivat, seurakunta huomasi, että kaikki ei ole kunnossa. Osa tuli auttamaan.

- Perheessä oli fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä lapsia että äitiä kohtaan. Henkistä väkivaltaa tuli äidin puolelta paljon lapsia kohtaan. Meillä piiskattiin nahkavyöllä. Kun vanhemmat väsyivät se muuttui silmittömäksi väsymyksen purkamiseksi, joka kohdistui lapsiin. Tämä ei ole koko yhteisön toimintamalli, mutta meidän perheessä se tapahtui noin, Anna muistelee.

Uskonnolla painostettiin tekemään työtä.

- Jos jätti jonkin työn tekemättä oli helvetin ja saatanan oma. Isä uhkasi välillä tappaa perheensä. Odotin, että isä tulee töistä kotiin, ja huolehdin, ettei hän tule tapaamaan. Minulla oli pelastussuunnitelma valmiina, miten pelastan kaikki. Olin 16-vuotias silloin.

Kulissit romahtivat ja Annan vanhemmat lopulta erosivat.

Annan mukaan ilmapiiri on liikkeessä otollinen jopa seksuaaliselle hyväksikäytölle, koska asioista ei puhuta ja kaikki pitäisi antaa anteeksi ja pitäisi totella aina vanhempia ihmisiä.

Anna tapasi 16-vuotiaana lestadiolaispojan ja meni 18-vuotiaana naimisiin. Anna sai kolme lasta ja erosi aikuisiällä lestadiolaisliikkeestä.

- Minulla kävi onni, että mies jonka kanssa päädyin naimisiin, ei ollut tiukka uskovainen. Hän kannusti minua kasvamaan itsenäiseksi ja sellaiseksi kun itse haluan kasvaa.

Irtoaminen liikkeestä oli kuitenkin vaikeaa.

- Syyllisyys, joka tuli alkuun kun mietti itseään ja lapsiaan. Vien heiltä taivaspaikan, kun en kasvata heitä seurakuntaan.

Anna on väleissä isänsä ja sisarusten kanssa. Osa sisaruksista kuuluu liikkeeseen, osa ei.

- Äitiin en ole väleissä, koska hän ei pysty tätä hyväksymään.

Anna toivoisi, että hänen tarinansa auttaisi niitä, jotka miettivät irtaantumista liikkeestä.

Loput Huonon äidin puheenaiheet täällä.