Suomi edelleen paras paikka äideille - somalikirjailija Nura Farah kertoo omista kokemuksistaan

Julkaistu:

Suomi on säilyttänyt kärkipaikkansa Pelastakaa lapset -järjestön äitiysvertailussa. Somalitaustainen Nura Farah arvelee syyksi suomalaisnaisten hyvää asemaa. Hän ei usko, että hänen oma lapsensa tulee kärsimään rasismista.
Seitsenkuukautisen pojan äiti Nura Farah painiskelee samojen kysymysten kanssa kuin moni muu suomalaisäiti. Olenko huono äiti jos vien lapsen hoitoon – onko kaksivuotias liian nuori?
– Tyypillisiä syyllisyydentunteita, 34-vuotias kirjailija, laborantti ja ay-aktiivi naurahtaa.

Pelastakaa lapset -järjestön tuoreen raportin mukaan Farah asuu maassa, joka on maailman paras paikka olla äiti. Hän muutti Suomeen 13-vuotiaana Somaliasta, joka puolestaan on raportin maista pohjimmaisena.

Raportin sijoituksissa otetaan huomioon äitiys- ja lapsikuolleisuus, lasten koulunkäynti, maiden talous ja naisten osuus parlamentissa. Yhteistä monille häntäpään maille on, että ne ovat kärsineet pitkäaikaisista konflikteista tai luonnonkatastrofeista.

Nura Farah sanoo olevansa hyvin onnellinen äiti. Hän ei ihmettele Suomen kärkisijoitusta.
– Suomessa naiset voivat valita, milloin haluavat lapsia. He voivat puhua omalla äänellään, olla taloudellisesti itsenäisiä, heillä on vaihtoehtoja, hän luettelee.

– Jos naiset eivät voi hyvin, yhteiskunta ei voi hyvin.

"Lapseni saa parhaat mahdollisuudet"

Farah kertoo pohtineensa ennen lapsen hankkimista, luottaako hän suomalaiseen yhteiskuntaan ja saako lapsi hyvät mahdollisuudet. Hän mietti 1990-luvun alun lamaa ja silloista rasismia, neekeriksi nimittelyä.

– Tulin siihen tulokseen, että kyllä luotan. Hän saa parhaat mahdollisuudet. En usko, että ihonväri enää on relevantti asia hänen elinaikanaan.

Itse hän sanoo kokevansa, että on Suomessa täysin hyväksytty, ei ulkopuolinen.

Nura Farahilta ilmestyi vähän aikaa sitten Aavikon tyttäret -niminen kirja, lapsen varttumistarina, joka on ensimmäinen somalitaustaisen suomeksi kirjoittama kirja. Lastenhoidon ohella Farah ahmii nyt äitiyslomalla muiden kirjoittamia kirjoja ja haaveilee uuden kirjan kirjoittamisesta.

Somaliassa viime vuosikymmeninä käydyt sodat ovat Farahin mukaan olleet kauheita – ehkä erityisesti naisille. 80-luvun toimiva terveysjärjestelmä on muisto vain. Äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat musertavia. Raiskauksia on käytetty aseena sodissa.

Farah sai lapsensa keisarileikkauksella. Somaliassa lapsi ei ehkä olisi selvinnyt.
– Jokaisen äidin suurin pelko on, että hän menettää lapsensa.

Somaliasta hän kaipaa suurempaa yhteisöllisyyttä. Mutta äidin ja sisaren tukikin riittää pitkälle.

Suomi toista vuotta kärjessä

Suomi on nyt toista vuotta peräkkäin kärkimaa äitien indeksissä.
– Tasaisuus on se, joka pistää Suomen kärkeen tälläkin kertaa, sanoo humanitaarisen avun suunnittelija Silja Hormia Pelastakaa lapset -järjestöstä.

Suomi ei ole missään viidestä indikaattorista paras, mutta neljässä kymmenen parhaan joukossa. Talouden tilassa sija on 14.

Nähtäväksi Hormian mukaan jää, miten Suomessa nyt tehtävät taloudelliset ratkaisut vaikuttavat tulevaan sijoitukseen, kun monissa asioissa karsitaan.

Somaliaa Hormia kuvaa niin sanotuksi hauraaksi valtioksi, jossa olisi ensiarvoisen tärkeää saavuttaa jonkinlainen poliittinen vakaus. Vasta silloin päästäisiin kehittämään terveysjärjestelmää ja kouluttamaan henkilökuntaa. Sitä ennen ei äitienkään tilanne ratkaisevasti parane.

– Näissäkin oloissa pyritään auttamaan se, mikä voidaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt