Venäjältä muutti Suomeen viime vuonna noin 6 000 henkilöä, mikä on suurempi määrä kuin oli Neuvostoliiton hajotessa, kertoo Tilastokeskus.
Suurin osa näistä Suomeen muuttaneista – eli liki 5 650 henkilöä – oli Venäjän kansalaisia. Vain vajaalla 130 henkilöllä oli Suomen kansalaisuus joko ensimmäisenä tai ainoana kansalaisuutena.
Vertailun vuoksi: kun Neuvostoliitto veti viimeisiä henkosiaan 1991, koko Neuvostoliitosta muutti Suomeen sinä vuonna noin 5 500 henkilöä.
Lue lisää: Suomeen muutettiin Venäjältä viime vuonna enemmän kuin 30 vuoteen
Luvut ja niiden erot voivat vaikuttaa pieniltä, mutta ne ovat merkki siitä, että venäläiset ovat menettämässä uskoaan Vladimir Putinin hallintoon jopa pahemmin kuin neuvostoliittolaiset menettivät uskonsa työläisten paratiisiin.
Venäläiset ovat oppineet taitaviksi selviytyjiksi, joten heidän liikehdintänsä viestii siitä, että he aistivat elämän kotimaassaan muuttuvan kestämättömäksi.
Venäläiset ovat kuuluja myös siitä, että he eivät mielellään jätä kotimaataan. Tästä kertovat puolestaan vuosien 1992–1995 muuttoluvut Suomeen: määrä oli tuolloin 1 700–2 600 henkilöä vuodessa. Muuttomäärät eivät räjähtäneet myöhemminkään, vaan vuoteen 2021 saakka luku pysyi vuosittain alle 3 100 henkilössä.
Venäjältä Suomeen saapuvia matkustajia viime kesäkuussa.
Maahan muuttaneeksi lasketaan EU:n ulkopuolisista maista henkilö, joka on saanut pysyvän kotikunnan, henkilötunnuksen ja oleskeluluvan vuodeksi. Venäjältä muuttaneiden joukossa on nyt muun muassa korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka tulevat Suomeen heti alkujaan töihin, eivät hakemaan turvapaikkaa.
Tuoreisiin muuttajalukuihin ei lasketa myöskään niitä yli 1 100 venäläismiestä, jotka hakivat Suomesta viime vuonna turvapaikkaa peläten Ukrainan sotaan joutumista.
Kutsuntoja paenneiden osalta Suomi odottaa Euroopan unionin turvapaikkaviraston maalinjausta eikä päätöksiä turvapaikoista ole vielä tehty.
”Todellisena motiivina on yrittää saada ulkomailla asuvat venäläiset tuntemaan epäluuloa ja vihaa nimenomaan heidän uusia kotimaitaan kohtaan.
Vladimir Putin kuvattuna Kremlissä 23. toukokuuta.
Viranomaisilla on valtava haaste tutkia kaikkien Venäjältä tulevien taustat niin, että Suomeen ei päästettäisi asumaan yhtään Putinin uinuvaa agenttia mutta ei myöskään käännytettäisi yhtään viatonta ihmistä hirmuhallinnon kitaan.
”Venäläisen maailman” käsitteeseen kuuluu kaiken lisäksi se, että Putin katsoo olevansa oikeutettu ”suojelemaan” niitäkin venäläisiä, jotka eivät tahdo Putinin puuttuvan mitenkään heidän elämäänsä.
Venäjän kaavailema uusi rikoslaki ”russofobian” rangaistavuudesta on tuore temppu, jolla Kreml yrittää luoda ulkomailla asuvien venäläisten keskuuteen tyytymättömyyttä.
Jos Venäjä ryhtyy jakamaan ulkomaalaisille viranhaltijoille poissaolevina näytöstyylisiä rikostuomioita venäläisvihasta, motiivina on yrittää saada ulkomailla asuvat venäläiset tuntemaan epäluuloa ja vihaa nimenomaan heidän uusia kotimaitaan kohtaan. Taistelu käy kovana myös suomenvenäläisten sieluista.
