Asunto-osakeyhtiöissä on meneillään jokakeväinen yhtiökokousten huippukausi, mutta tällä kertaa osin epätavallisissa merkeissä.
Yksi yhtiökokousten vuosittain toistuvista rutiinipäätöksistä voi tänä keväänä herättää tavallista enemmän kysymyksiä ja hampaiden kiristelyä.
Kyse on yhtiövastikkeesta ja siitä, kuinka paljon vastiketta on tarve – ja osakkailla varaa – korottaa asuntoyhtiön hoito- ja korjauskustannusten kattamiseksi.
Vastikkeen käyttötarkoitus on sama kuin ennenkin, mutta nyt korotuspaine on totuttua kovempi, sillä kiinteistöjen hoito- ja korjauskustannukset ovat kohonneet rutkasti totuttua enemmän.
Tilastokeskuksen mukaan asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset kohosivat viime vuonna noin yhdeksän prosenttia ja kahden viime vuoden kuluessa yhteensä lähes 15 prosenttia.
Isännöintiliitto onkin arvioinut vastikkeissa olevan yleisesti tarvetta 10–20 prosentin korotuksiin, jotta taloyhtiöiden tulot pysyvät kulujen perässä.
Kuinka kovaan kertakorotukseen nyt on tarvetta, riippuu siitä, kuinka hanakasti – tai haluttomasti – yhtiövastiketta on viime vuosina korotettu.
Jos vastiketta korotettiin jo vuosi sitten ylläpitokustannusten nousua vastaavalla noin viiden prosentin määrällä, tänä keväänä olisi saman mittarin mukaan aihetta vielä kymmenen prosentin korotukseen.
Mutta jos viime kevään korotus jäi esimerkiksi osakkaiden vastahangan takia tekemättä, nyt edessä voi olla sitäkin isompi noin 15 prosentin kertakorotus.
Jos taas yhtiökokouksen pitäisi kerralla päättää 20 prosentin tai vielä suuremmasta vastikkeen korotuksesta, se antaa jo aihetta kriittiseen keskusteluun, onko vastikkeen korottamista jo pidemmän aikaa arkailtu aiheettomasti.
”Vastikkeen iso korotus voi ahdistaa omasta toimentulostaan huolestuneita osakkaita.
Ikääntyvien kiinteistöjen kunnossa pitäminen edellyttää toki jatkuvien huoltotöiden ja pikkukorjausten lisäksi aika ajoin tehtäviä suuriakin peruskorjauksia.
Putkiremontit ja muut isot korjaukset maksavat paljon, joten asuntoyhtiöt rahoittavat niitä yleensä lainarahalla. Nyt sekin maksaa aiempaa enemmän – ja nostaa rahoitusvastiketta, kun korot ovat kohonneet.
Yhtiövastikkeen korotus kasvattaa asumisen kustannuksia – ja paisuttaa lisää muutoinkin kohonneita elinkustannuksia. Siksi vastikkeen iso korotus voi ahdistaa omasta toimeentulostaan huolestuneita osakkaita ja ajaa talouden todella tiukalle.
Mutta vastikkeen perusteltu korotus lienee silti pienempi – ja ajan oloon halvempi – paha kuin se, että taloyhtiön huolto- ja korjaustöitä jää lyhytnäköisen nuukailun takia tekemättä.
Suomalaisessa asunto-osakeyhtiön mallissa taloyhtiö on kaikkine rakennuksineen osakkaidensa omaisuutta, joten on osakkaan etu pitää taloyhtiön asiat kunnossa – asianmukainen vastike mukaan luettuna.