EU-parlamentti äänesti tiistaina rakennusten energiatehokkuutta koskevasta lakiehdotuksesta. Kanta hyväksyttiin äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Parlamentin kanta on tiukka, ja se voi tietää suomalaisille rakennusten omistajille tuskaisia aikoja: energiatehokkuutta pitää parantaa.
Jos ehdotus menee läpi, yli miljoonaa asuntoa uhkaa pakkoremontti.
Omakotiliitto on laskenut, että jos direktiivi toteutuisi parlamentin hyväksymässä muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 omakotitaloja, olisi korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset – kymmenessä vuodessa.
Lue lisää: Yli miljoonaa asuntoa uhkaa pakkoremontti – näin selvität, koskeeko se kotiasi
Lopullinen laki syntyy EU-parlamentin ja EU:n ministerineuvoston neuvotteluissa, jotka tuskin etenevät paraatimarssia.
Suomen pitää tässä asiassa olla hereillä.
Yhteensä kymmenien miljardien remonttilaskua ei voi sälyttää asunnon omistajien harteille EU:n määräyksellä ohi kansallisen päätösvallan, vaikka hanke sinänsä on kannatettava ja ymmärrettävä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ehti jo moittia suomalaisia europarlamentaarikkoja, jotka äänestivät lakiehdotuksen puolesta parlamentissa. Saarikon mukaan parlamentin kanta on Suomen kannalta erittäin hankala ja huono. Kaikki jää nyt sen varaan, että EU:n loppuneuvotteluissa saavutetaan lopulta ”järjen voitto”, Saarikko sanoi Brysselissä.
Ministerin mielestä Suomella on ollut hyvin yhteneväinen ja selkeä kanta yli puoluerajojen: tavallisten suomalaisten koteihin ulottuva yksityiskohtainen ja byrokraattinen sääntely ei ole kannatettavaa.
Pakkoremonttilain käsittely kertoo karulla tavalla Suomen roolista ja painoarvosta EU:n edunvalvonnassa.
EU:sta tippuu koko ajan lakiehdotuksia ja direktiivejä, jotka kerta kerran jälkeen yllättävät poliitikot ja kansalaiset. Ei ole pitkä aika siitä kun Suomessa ihmeteltiin luonnon ennallistamishanketta, jossa EU oli tuomassa muun muassa metsien hoitoon sääntelyä ohi kansallisen päätöksenteon. Ja muitakin asioita on ollut tiskillä. Niiden perusteella saattaa syntyä käsitys, että EU vie ja pieni Suomi vikisee.
Käsitys ei ole ihan vääräkään.
”EU ei juurikaan ole vaalikeskustelujen agendalla.
Jotenkin on ymmärrettävää, että tavallinen kansalainen ei pysy mukana kaikissa EU:n byrokratian tuottamissa säännöksissä. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, että päättäville poliitikoillekin käy niin. Herää kysymys, onko Suomi tarpeeksi panostanut edunvalvontaan EU:ssa.
Johtaako Suomen EU-politiikkaa kukaan? Ilmeisesti ei.
EU on muutenkin melkoisessa myllerryksessä. Unionissa puhutaan avoimesti valtion tukipolitiikan palauttamisesta, yhteisvelasta ja protektionismista. Varsinkin velkaunioni on Suomelle kauhistus. Silti EU ei juurikaan ole loistanut vaalikeskustelujen agendalla.
Syytä olisi olla.
Pakkoremonttidirektiivin valmistelu kertoo, että kansalaiset voivat joutua maksajiksi – pyytämättä ja yllättäen.