Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointien uskottiin liikahtavan eteenpäin, kun Unkarin parlamentti pääsee maaliskuussa käsittelemään asiaa. Ruotsissa ja Suomessa vierailleen unkarilaisen parlamenttivaltuuskunnan piti lähinnä keskustella muutamista selventävistä yksityiskohdista.
Unkarin parlamentin varapuhemiehen Csaba Hendenin johtama valtuuskunta vakuuttikin keskiviikkona eduskunnassa, jälleen kerran, Unkarin tukevan Suomen Nato-jäsenyyttä. Varapuhemies Hendenin mukaan koko parlamentti yhtä puoluetta lukuun ottamatta on Suomen Nato-jäsenyyden puolella.
Vierailun todellisen annin kiteytti eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sanomalla tapaamisen jälkeen, että Unkarin aikataulu Nato-hyväksynnälle ei täsmentynyt.
Lue lisää: Unkarilaiset eivät asettaneet ehtoja Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnille – aikataulu jäi auki
Lue lisää: Unkarin valtuuskunnan jäsen paljastaa Suomen-vierailun syyn: Tätä unkarilaiset poliitikot pelkäävät
Vieraillessaan tiistaina Ruotsissa unkarilaiset viestittivät suoraan, että Nato-hyväksyntää odottavissa maissa pitäisi lopettaa virheellisen tiedon levittäminen Unkarin oikeusvaltion tilanteesta. Virheellisen tiedon levittäminen tarkoittaa, että demokraattisten oikeuksien, sananvapauden ja oikeuslaitoksen polkemisia ei saisi arvostella.
EU:n linjausten mukaan EU-maa Unkarin pitää huolehtia demokraattisten oikeuksien toteutumisesta, muuten ei tipu EU:n tukirahaa.
Tätäkin parlamenttivaltuuskunnasta moitittiin.
”Joskus kannattaa kuitenkin sanoa asia niin kuin se on.
Yhteys on kristallinkirkas.
Suomi ja EU:n puheenjohtajamaana parhaillaan toimiva Ruotsi ovat vaatineet EU:ssa kovempia otteita Unkarin palauttamiseksi järjestykseen. Oliko nyt niin, että kolmihenkisen parlamenttivaltuuskunnan tehtävänä ei ollutkaan poistaa esteitä Nato-ratifiointien tieltä, vaan päinvastoin lisätä niitä – ja pelata aikaa. Oikeusvaltioperiaatetta ei suoraan kytketty ehdoksi Nato-hyväksynnälle, mutta rivien välistä sen pystyi lukemaan.
Medialle korostettiin yhteisymmärrystä, mutta on vaikea sanoa, mitä suljettujen ovien takana eduskunnassa keskusteltiin. Toisaalta: jos epäselvyyttä ei ole, miksi vierailu ylipäätään tehtiin.
Unkari ja Turkki ovat viimeiset Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia.
Molemmat pelaavat omia sisäpoliittisia ja kansainvälispoliittisia pelejään, joita ei voi muuta kuin katsella huuli pyöreänä. Vetkuttelu vertautuu jo huonoon teatteriesitykseen, josta ei pääse kesken pois. Asiaa voi aina käsitellä diplomaattisin sanankääntein, valaa uskoa tulevaisuuteen ja tarttua pieniin edistysaskeliin.
Joskus kannattaa kuitenkin sanoa asia niin kuin se on.
Kyllä veljeskansa Unkarin toiminnan taustalla on kyse myös röyhkeydestä kytkeä omat asiat epäsuorasti ja vihjaillen Suomen ja Ruotsin Nato-prosessiin.
Nato-hyväksynnässähän on kyse vain ja ainoastaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä, ei mistään muusta.
Täytyy edelleen ihmetellä Naton toimintaa, kun se ei saa jäsenmaitaan ruotuun. Jos ja kun Suomi on Naton täysjäsen ja sotilaallisten turvatakuiden piirissä, herää kysymys, onko telaketjujen kolistessa rajan yli aseavun ja apujoukkojen saaminen hyökkääjän torjumiseen yhtä hankalaa.
Onko avun kerjääminen samanlaista piirileikkiä ja vatkaamista jäsenmaiden kanssa kuin mitä nähdään nyt Unkarin ja Turkin kanssa?
Toivottavasti ei.