Nobelin rauhanpalkinto ei tuo suojaa, vaan se saattaa olla juuri se viimeinen ärsyke, joka innostaa diktaattorin näyttämään ja käyttämään hirmuvaltaansa.
Näin vaikuttaa käyneen nyt jo toistamiseen Venäjällä lyhyen ajan sisällä.
Ensin Vladimir Putinin hallinto otti hampaisiinsa päätoimittaja Dmitri Muratovin ja pakotti tämän lopettamaan Novaja gazeta -lehden julkaisemisen Venäjällä.
Monet erehtyivät aluksi uskomaan, että vuoden 2021 Nobelin rauhanpalkinto toimisi kuin henkivakuutuksena paitsi Muratoville itselleen niin myös hänen lehdelleen. Novaja gazeta joutui kuitenkin lähtemään maanpakoon pian sen jälkeen, kun Putin aloitti Ukrainan suursodan keväällä 2022.
Muratov on säästynyt yhä syytteiltä, mutta hänen terveyttään on jo vaarannettu. Hän joutui viime huhtikuussa oudon iskun kohteeksi, kun hänen päälleen heitettiin punaista maalia venäläisessä junassa. On viitteitä siitä, pelotteluiskun takana oli Putinin turvallisuuspalvelu.
Dmitri Muratovin vuodelta 2021 saama Nobel-palkinto ei suojellut Novaja gazetaa Venäjällä.
Vastikään Venäjällä kerrottiin puolestaan, että tutkintakomitea on käynnistänyt rikostutkinnan ihmisoikeusjärjestö Memorialin entisiä työntekijöitä vastaan ”natsismin oikeuttamisesta”.
Uutistoimisto Tassin mukaan Memorialin työntekijöiden epäillään liittäneen valheellisesti Josif Stalinin terrorin uhrien joukkoon sellaisia henkilöitä, jotka toimivat toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan hyväksi.
Memorialin mukaan he eivät ole saaneet Venäjän viranomaisilta vahvistusta rikostutkinnalle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Putinin hallinto on keksinyt keinot, joilla se voi ulottaa ”natsijahtinsa” myös Memorialiin. Venäjä määräsi Memorialin lopettamaan toimintansa jo 2021.
”Putinin hallinto on keksinyt keinot, joilla se voi ulottaa ”natsijahtinsa” myös Memorialiin.
Valkovenäläinen oppositioaktivisti Ales Bjaljatski määrättiin vastikään 10 vuodeksi vankilaan. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuodelta 2022 yhdessä venäläisen Memorialin ja ukrainalaisen Center for Civil Liberties -järjestön kanssa.
Memorial sai vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä valkovenäläisen ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin, 60, ja ukrainalaisen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Libertiesin kanssa.
Bjaljatskin kohtalo sinetöityi viime viikolla, kun hänelle langetettiin kymmenen vuoden vankeusrangaistus. Väitetysti hän oli ”rahoittanut salakuljetusta ja julkista järjestystä törkeästi rikkovaa toimintaa”, mutta syytteitä pidetään tekaistuina.
Bjaljatskin vangitseminen on Aljaksandr Lukashenkan tapa viestittää, että diktatuuri voi sulkea telkien taa kenet tahansa, jopa Nobelin rauhanpalkinnon saajan.
Svjatlana Tsihanouskajalla ei ole vielä Nobelia, mutta sen sijaan hänellä on jo tuore 15 vuoden vankeustuomio.
Valko-Venäjän tuomioistuinlaitos langetti jälleen yhden uuden kohutuomion tällä viikolla, kun vuoden 2020 presidentinvaalien todellisena voittajana pidetty Svjatlana Tsihanouskaja määrättiin poissaolevana 15 vuodeksi vankeuteen muun muassa ”vallankaappaussalaliitosta”.
Tuomio kertoo siitä, että maanpaossa olevaan Tsihanouskajaan kohdistuu alituinen sieppaus- ja murhayritysten uhka.
Tsihanouskajalla ei Nobelia ole, mutta jonain päivänä hän saattaa sen vielä saada.
