Suomeen on tulossa jälleen eläkeuudistus, kirjoitti Helsingin Sanomat (25.2.) viitaten lähteisiinsä. Lehden tietojen mukaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeet alustavasti sopuun kirjauksesta, jota ne ehdottavat seuraavaan hallitusohjelmaan.
Alustavan kirjausehdotuksen mukaan työntekijä- ja työnantajajärjestöt sitoutuvat esittämään seuraavalle hallitukselle tarvittavat toimet, joilla turvataan eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys, eläkkeiden riittävä taso ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, HS kirjoittaa.
Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan vuonna 2017. Yksi sen tärkeimpiä tavoitteita oli, että suomalaisten eläkeikää alettiin nostaa asteittain. Tuossa tavoitteessa on myös onnistuttu. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi etenkin yksityisellä sektorilla.
Lue lisää: Vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi
On erittäin epätodennäköistä, että eläkeikää haluttaisiin seuraavalla uudistuksella nostaa. Lisäksi siihen on hyvin vaikeaa saada kansalta tukea.
HS:n tietojen mukaan työnantajapuoli haluaisi sijoittaa eläkevaroja nykyistä riskipitoisemmin. Se on ymmärrettävää, koska yksinkertaistettuna suurempi riski mahdollistaa suuremman tuoton. Työnantajapuoli on valmis myös puuttumaan eläke-etuuksiin.
Työntekijäpuoli taas ei missään tapauksessa halua eläke-etuuksiin koskemista. Sijoitustoiminnan uudistaminen, eli riskien lisääminen, sille saattaisi käydä.
Suomalaisen eläkejärjestelmän yksi suuri ongelma on se, että lapsia syntyy kovin vähän. Tähän ei kenelläkään ole tarjota ihmelääkettä. Sdp:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne ehdotti kesällä 2017 ”synnytystalkoita” auttamaan alhaiseen syntyvyyteen. Ehdotuksen vastaanotto oli – oikeutetusti – siinä määrin tyrmistynyt, että kukaan poliitikko ei varmasti hetkeen vastaavaa ehdota.
Suomen työeläkejärjestelmän rahoitus on lähes tasapainossa. Näin näytti viime vuoden loppupuolella julkaistu Eläketurvakeskuksen (ETK) pitkän aikavälin laskelma. Siitä on kiittäminen ennen kaikkea hyviä sijoitustuottoja.
Keskusteluissa nousee harvoin esiin se, että jo eläkeiän saavuttaneilla ihmisillä voisi olla paljonkin haluja tehdä töitä. Monen terveys on niin hyvä, että heillä riittäisi sekä voimia että intoa. Tähän tarvittaisiin vielä lisää kannusteita nykyisten lisäksi. EKT:n tutkimukset näyttävät, että esimerkiksi lykkäyskorotus tunnetaan varsin huonosti.
Eläkeikäisten työskentely auttaisi työvoimapulaan ja olisi hyväksi kansantaloudella. Asian kääntöpuoli on, että työpaikkojen pitäisi karsia ikäsyrjintä. Se on ikävä kyllä helpommin sanottu kuin tehty.
Yhteiskunnan kannalta selvää on, että me tarvitsisimme kaikki mahdolliset tekijät töihin.
