Euroopan keskuspankin EKP:n sanojaan painavampi lupaus kuultiin ensi kerran kymmenen vuotta sitten, kun silloinen pääjohtaja Mario Draghi lupasi tehdä "kaiken tarvittavan" (englanniksi whatever it takes) euron pelastamiseksi.
Tuolloin kärvisteltiin eurokriisissä, velkaisimmat euromaat kärsivät hirmukoroista ja pääomapaosta ja uhkasivat jopa ajautua ulos eurosta, kunnes Draghin lupaus rauhoitti paniikin, painoi korot laskuun – ja pelasti euron.
Viime aikoina "kaikkia tarvittavia" toimia on lupaillut Draghin seuraaja, pääjohtaja Christine Lagarde. Tällä viikolla lupaus kuultiin vaihteeksi Suomen Lapissa, jossa EKP:n neuvosto kävi pitämässä kokoustaan. Lagarde esitti lupauksensa Ylen A-Studion haastattelussa.
Tällä kertaa keskuspankin haasteet ja tavoitteet ovat tyystin toiset kuin kymmenen vuotta sitten. Nyt vastassa on inflaatio eikä eurokriisi, joten nyt "kaikki tarvittava" enteilee korkojen tuntuvaa nousua eikä laskua.
Euroalueen vuosi-inflaatio oli vielä hiljattain alle prosentin, mutta viime vuoden mittaan hintojen nousuvauhti kiihtyi kymmenen prosentin tuntumaan. Inflaatio on sittemmin hieman hidastunut, mutta ei vielä lähellekään EKP:n kahden prosentin tavoitetta.
EKP:llä ei ole keinoja puuttua inflaatiota voimistaneisiin syihin, kuten koronakriisistä syntyneisiin tarjontahäiriöihin tai Venäjän hyökkäyssodan kärjistämään energiakriisiin.
Mutta sillä on keinot hillitä inflaatio-odotuksia ja estää hintapaineita leviämästä ja juurtumasta sitkeäksi riesaksi.
Keskuspankin voimakeinoja ovat korkojen nostot ja rahoitusolojen kiristykset, joilla EKP voi heikentää taloutta ja työllisyyttä niin paljon kuin katsoo tarpeelliseksi.
EKP on jo nostanut ohjauskorkojaan kolme prosenttiyksikköä ja aikoo vielä jatkaa ainakin parilla lisänostolla kevään mittaan.
Euroalueen yleinen korkotaso on noudattanut EKP:n tahtoa, joten esimerkiksi Suomessa tyypillinen asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on vuodessa noussut noin -0,4 prosentista noin 3,6 prosenttiin.
Korkojen nousu merkitseekin velallisille yhä kylmenevää kyytiä, sillä korkorasituksen paisuminen on vasta alkanut.
Uusien asuntolainojen korot ovat nousseet euriborien tahdissa, mutta vanhoja lainoja on monin verroin runsaammin, ja niiden korkokulut kohoavat korontarkistuspäivien tahdissa – hitaammin mutta sitäkin rajummin hyppäyksin.
Suuri osa asuntovelkaisten korkoshokista onkin vielä edessä. Ja niin kauan kuin inflaatio vielä syö lainanhoitoon ja elämiseen käytettävissä olevia tuloja, kotitalouksien talouskyyti käy sitäkin kylmemmäksi.
Tällä kertaa EKP:n "kaikki tarvittava" tekee kipeää ennen kuin helpottaa.
”Korkorasituksen paisuminen on vasta alkanut.