Pääkirjoitus: Miksi Kiina härnää Yhdys­valtoja vakoilu­pallolla?

Yhdysvaltain yllä täysi­kuun tavoin kuumottanut vakoilupallo nosti Kiinan kertaheitolla tavallisten amerikkalaisten puheenaiheeksi ja konkretisoi samalla Kiinan kasvavan läsnäolon.

Presidentti Joe Biden määräsi kiinalaisen ilmapallon ammuttavaksi alas. Nyt Yhdysvalloissa kiistellään esimerkiksi siitä, miksi määräys tuli niin myöhään.

5.2. 21:00

Yhdysvaltain ja Kiinan välille kehkeytyi vastikään erikoinen diplomaattinen selkkaus, kun Pentagon kertoi pitävänsä Yhdysvaltain ilmatilaan lentänyttä ilmapalloa Kiinan vakoilupallona.

Pallosta tuli muutamaksi päiväksi tavallisten amerikkalaisten ihmettelyn ja tiirailun kohde, kun Yhdysvaltain viranomaiset antoivat pallon lentää Idahon ja Montanan ylitse aina itärannikolle Etelä-Carolinan rannoille saakka.

Lauantaina iltapäivällä Yhdysvaltain asevoimat ampuivat pallon vihdoin alas ohjuksella siinä vaiheessa, kun se oli lentänyt meren ylle. Odottelun syyksi kerrottiin, että pallon tuhoaminen asutuksen yllä olisi ollut turvallisuusriski.

Pallo saattoi olla Kiinalta omanlaisensa ”heippa­lappu” amerikkalaisille.

Pallojupakka johti jo perjantaina siihen, että ulkoministeri Antony Blinken ilmoitti peruvansa aikeensa matkustaa Kiinaan. Blinkenin Pekingin-matkasta ei ollut tiedotettu aiemmin, mutta Yhdysvaltain median mukaan hänen oli määrä lähteä matkalle juuri perjantaina.

Pentangonin kerrottiin havainneen kiinalaispallon ensi kertaa Yhdysvaltain ilmatilassa jo 28. tammikuuta, jolloin se oli lentänyt Aleuttien saariketjun luota Alaskaan ja siitä Kanadan puolelle. Uutistoimisto AP:n mukaan pallo palasi takaisin Yhdysvaltain puolelle tiistaina, ja vasta silloin siitä informoitiin presidentti Joe Bideniä.

Pallonkappaleet aiotaan nostaa ylös merestä lähipäivinä, jolloin saataneen lisää tietoa siitä, millaista tekniikkaa se piti sisällään. Ajatus strategisten kohteiden yllä lentävästä vakoilupallosta kuulostaa vähintäänkin vanhanaikaiselta, sillä satelliittien ja tietoverkkovakoilun voisi olettaa olevan nykyisin paljon tehokkaampi tapa tiedonkeruuseen.

Erikoista on myös se ripeys, jolla Kiina tunnusti pallon omakseen. Tosin Peking väitti pallon olevan vain säähavaintoja varten tarkoitettu siviilialus, joka oli eksynyt reiltään. Pallon alasampumisen jälkeen Peking jylisi puolestaan tuohtumustaan ja varoitti olevansa oikeutettu vastatoimiin.

Lopputuloksena on joka tapauksessa se, että Kiina onnistui tunkeutumaan pallon avulla hyvin poikkeuksellisella tavalla tavallisten amerikkalaisten näkökenttään ja härnäämään Bidenin hallintoa. Voisi jopa ajatella, että pallo saattoi olla Kiinalta omanlaisensa ”heippa­lappu” amerikkalaisille.

Kun tähän yhdistää vielä Wall Street Journalin tuoreet tiedot siitä, että Kiina auttaa tiedettyä enemmän Venäjää Ukrainan sodassa toimittamalla maalle pakotteiden ohi erilaisia komponentteja, ollaankin jo keskellä isoa suurvaltojen kädenvääntöä.

Keskustelun painopiste on siirtynyt ainakin hetkeksi pois Venäjästä ja Ukrainan sodasta, kun puheenaiheena onkin nyt Kiinan kasvava vaikutusvalta.

Selitykset säähavaintopallosta tuovat mieleen myös taannoisen kiinalaishankkeen Suomesta, kun Kiinan valtion arktinen tutkimuslaitos halusi ostaa tai vuokrata Kemijärven lentokentän vuonna 2018.

Kertomansa mukaan Kiina olisi halunnut tehdä Kemijärven lentokentästä tukikohdan arktista tutkimusta varten. Voi vain kuvitella, millainen ongelma meillä olisi nyt käsillä aivan puolustusvoimain Rovajärven harjoitusalueen naapurissa, jos Kiinan aikeisiin olisi suostuttu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?