Pääkirjoitus: Päättäjille kylmä herätys todellisuuteen – puutteet lasten luku- ja laskutaidoissa voivat syöstä koko Suomen kriisiin

Oppimistulosten heikkeneminen on vakava oire koululaitoksen kriisistä. Kun lukutaitokin rapistuu, on kansakunnan tulevaisuus vaakalaudalla.

Koulua käydään oppimisen eikä ajanvietteen takia.

17.1. 21:00

Suomalaisen kouluopetuksen kunnian päivät maailman parhaine oppimistuloksineen vaikuttavat valitettavasti olevan mennyttä aikaa.

Suomalaislasten ja -nuorten oppimistulokset eivät ole enää lähelläkään maailman tai läntisten verrokkimaiden huippua, vaan tulokset ovat taantuneet kansainvälisten vertailujen keskikastiin tai jopa keskivertoa heikommiksi.

Tuoreet tutkimustulokset ovat vahvistaneet merkkejä jo jonkin aikaa huolta herättäneen alamäen jatkumisesta ja osin jopa jyrkkenemisestä. Ero kärkimaihin on kasvanut, kun muualla oppimistulokset näyttävät kohentuneen ja meillä laskeneen.

Vaakalaudalla ei ole vain Suomen maine ja sijoittuminen kansainvälisissä oppimismittauksissa, vaan lasten ja nuorten koulumenestys ja oppimistulokset määrittelevät koko kansakunnan tulevaisuuden menestysmahdollisuudet.

Ilta-Sanomat kertoi tiistaina (IS 17.1.) Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan viitisen prosenttia lapsista aloittaa kolmannella luokalla osaamatta kunnolla lukea. Tutkimuksen mukaan moni uusista kolmasluokkalaisista kärsii myös laskutaidon puutteista.

Oppimisvaikeuksia ilmeni erityisesti niillä lapsilla, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ja jotka näin ollen käyvät koulua itselleen vieraalla kielellä.

Tutkimuksessa esiin nousseet oppimisvaikeudet kertovat erityis- ja tukiopetuksen ja muunlaisen koulunkäynnin tuen tarpeesta – ja puutteesta.

Koulua käydään oppimisen eikä ajanvietteen takia.

Oppimistulokset – ja Suomen sijoittumiset kansainvälisissä vertailuissa – näyttävät heikentyneen samaa tahtia kuin maan hallitukset ja koulutusviranomaiset ovat viime vuosikymmenten kuluessa uudistaneet ja tehostaneet koululaitosta.

Ongelmista on helpointa syyttää opetus- ja tukihenkilöstön ja määrärahojen puutetta, mutta tämä tuskin yksistään selittää sellaista oppimistulosten romahdusta kuin on nähty.

Toinen toistaan seuranneiden koulu-uudistusten kokeiluissa on moneen kertaan laiminlyöty tärkeää kansanviisautta: älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki.

Vanhan kansan neuvo on syytä pitää mielessä ennen kuin luokkahuoneiden loputkin väliseinät kaadetaan ja pulpetit pannaan taas toisenlaiseen järjestykseen.

Vaikka opetuksen ja oppimisen peruskorjauksella on kiire, enää ei ole varaa toistaa ja pahentaa vanhoja virheitä hosumisella.

Ennen taas uusia uudistuksia on tarpeen tutkia ja tarkoin tunnistaa kaikki oppimisromahdukseen johtaneet syyt – aiempien koulu-uudistusten haitat mukaan luettuna.

Samalla on palautettava mieleen koululaitoksen varsinainen tarkoitus. Koulua käydään oppimisen eikä ajanvietteen takia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?