Tätä ei enää olisi tarvittu.
Keskiviikkona TVO ilmoitti, että ydinvoimala Olkiluoto 3:n siirtyminen säännölliseen sähkötuotantoon lykkääntyy ainakin parilla viikolla. Sen piti toteutua joulukuun puolivälissä. Syynä ovat turbiinilaitoksen syöttövesipumpuista löydetyt vauriot.
Ei kannata liioitella. Olkiluoto 3 on testikäytössä, jonka tarkoituksena nimenomaan on mahdollisten vikojen löytäminen. Pumppuongelmat eivät vaikuta ydinturvallisuuteen. Jos viivytys jää tähän, sitä tuskin jälkeenpäin paljoa muistellaan.
Psykologisesti uutinen kuitenkin osui pahaan hetkeen. Ilmojen kylmeneminen ja talven odotus saavat ihmiset ajattelemaan sähkön ja lämmön riittävyyttä. Kautta Suomen huoli on aito.
Suomen energiahuollon suunnitelmilla Olkiluoto 3:n saamisella säännölliseen sähköntuotantoon on suuri merkitys. Kauhukuvissa uhkaavat holtiton sähkön hintojen nousu ja sähkökatkokset. Jälkimmäiset tosin toivottavasti toteutuisivat lyhyinä ja hallittuina.
Tarinoilla on merkitystä, ja Olkiluoto 3:n tähänastinen tarina on huono.
Ydinvoimalan piti aloittaa sähkön tuotanto jo vuonna 2009. Siitä on 13 vuotta. Urakan vaikeuksien jono tuntuu loputtomalta. On vitsailtu, että Olkiluoto 3 on malliesimerkki siitä, kuinka ydinvoimaa ei pidä rakentaa.
Käsitykset energiasta ja ympäristöstä ovat menneet urakan aikana uusiksi useasti. Välillä ydinvoima jo leimattiin vanhentuneeksi ja kannattamattomaksi ideaksi. Ennakoitiin Olkiluoto 3:n jäävän lajinsa viimeiseksi.
Sitten ilmastokriisi nosti ykkösuhaksi fossiiliset polttoaineet. Ydinvoima palasi suosioon. Sen vastustajien määrä väheni, ja heidän äänensä hiljeni ainakin toistaiseksi.
Venäjän sota Ukrainassa seurauksineen nosti uuteen arvoon sen, että energiaa pystytään tuottamana omalla maaperällä. Tosin Suomessa yksi sodan seuraus oli se, että Fennovoiman venäläiseltä Rosatomilta tilaama Hanhikiven ydinvoimalahanke haudattiin lopullisesti.
Suomen tilanne ei ole synkimmästä päästä Euroopassa.
Venäjän energiasota on julmasti paljastanut EU-maiden energia-arkkitehtuurin heikkoudet. Suomessa ne eivät ole suurimmillaan.
Suomi oli kaukoviisas eikä tuudittanut vain venäläisen kaasun ja muutenkaan venäläisen energian varaan. Siihen virheeseen olisi ollut todella helppo sortua. Silti eurooppalainen kriisi koettelee Suomenkin energian huoltovarmuutta.
Koko Euroopassakin asiat voisivat olla vielä huonommin. Kaasuvarastoja ehdittiin saada ennen talvea täyteen paremmin kuin pelättiin. Pohjoismaiden energiatuotannon kannalta tärkeiden Norjan vesivarojen tilanne on syksyn mittaan hiukan parantunut.
Erityisesti suuri Saksa kulkee silti veitsenterällä. Ongelmat kaasuntoimituksessa uhkaavat suoraan kotien lämmitystä ja teollisuuden toimintaa. Tappiomieliala kasvaa ja halu Ukrainan tukemiseen vähenee kansan keskuudessa. Tähän Saksan hallituksen on äkkiä löydettävä lääkkeet.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan energiaongelmat eivät todennäköisesti jää vain yhden talven mittaisiksi. Euroopan on ajateltava energiahuoltonsa uusiksi.
Myös Suomella on yhä petrattavaa.
”Suomen tilanne ei ole huono.