Pääkirjoitus: Nord Stream -iskut puhkaisivat lopullisesti Saksan hyväuskoisen energiakuplan

Koko EU maksaa nyt kovaa hintaa Venäjän energiakiristyksestä ja Saksan energiapolitiikan hyväuskoisista virheistä.

Ensimmäinen Nord Stream -kaasuputki avattiin hilpeässä tunnelmassa vuoden 2011 marraskuussa Saksan Lubminissa. Venttiiliä avaamassa joukko silloisia EU-maiden ja Venäjän johtajia (vasemmalta lukien): Ranskan pääministeri Francois Fillon, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Hollannin pääministeri Mark Rutte, Venäjän presidentti Dmitri Medvedev, EU:n energiakomissaari Günther Oettinger sekä Saksan Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltion päämnisteri Erwin Sellering.

29.9. 21:00

Nord Stream -kaasuputkiston rikkoneet räjähdeiskut olivat viimeinen niitti yhden hyvää toivoneen – mutta hyväuskoiseksi osoittautuneen – aikakauden päätteeksi.

Viimeistään putki-iskujen pitäisi herättää sitkeimmätkin toiveajattelijat energiapoliittisesta Ruususen unestaan – ja havahduttaa sotahullun Venäjän karhentamaan arkitodellisuuteen.

On aika tunnustaa, että Venäjältä Saksaan vievät kaasuputket eivät olleetkaan pelkkää bisnestä eikä energiasiteiden vahvistaminen Venäjään taannutkaan vakautta – niin kuin Saksa kuvitteli.

Sekin on pakko myöntää, että Suomenkin lähivesien pohjalla makaavien kaasuputkien riskit eivät rajoittuneetkaan pelkkiin ympäristövaikutuksiin – niin kuin meillä putkilupia puitaessa luultiin ja luuloteltiin.

Vanhinkin räjähdyksissä rikkoutunut kaasuputki on vasta vähän yli kymmenen vuoden ikäinen, sillä Saksan ja Venäjän johtajat vihkivät putkiston käyttöön vuoden 2011 marraskuussa.

Tunnelma oli hilpeä ja juhlapuheet huokuivat yhteistä hyvää tahtoa ja toivorikasta tulevaisuudenuskoa, kun Saksan silloinen liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev kiersivät yhteisvoimin ensimmäisen Nord Stream -putken venttiiliä auki Lubminin pikkukaupungissa Saksan Itämeren-rannikolla.

Saksa on koko EU:n energiaketjun heikoin lenkki.

Mukana juhlaventtiiliä avaamassa oli suuri joukko EU:n ja EU-maiden johtajia, sillä Venäjältä suoraan EU:n energiamarkkinoiden sisuksiin johtavan kaasuputken piti Saksaa laajemmin turvata ja vakauttaa EU:n energiahuoltoa vuosikausiksi.

Nyt tiedämme, että toiveet perustuivat aiheettomaan luottamukseen – niin kuin Baltian maat, Puola ja joukko muita epäilijöitä Yhdysvaltoja myöten varoittivat putkihankkeen alusta asti.

Saksa ja moni muu Länsi- ja Keski-Euroopan maa oli vuosien ajan ostanut suuret määrät itäkaasua Neuvostoliiton ajoista alkaen, mutta Nord Stream -putket vahvistivat yhteyttä ja tarjosivat tilaisuuden lisätä venäläiskaasun tuontia.

Kaasun tarve olikin putkien valmistumisen aikaan lähdössä kovaan kasvuun, sillä Merkelin hallitus oli vuoden 2011 keväällä tehnyt energiapoliittisen äkkikäännöksen päättämällä sulkea kaikki maan ydinvoimalat ennen aikojaan.

Ydinvoiman tilalle rakennettiin pikavauhtia valtaisa määrä tuulivoimaa – ja epävakaan tuulivoiman rinnalle tarvittavaa säätövoimaa. Sitä tuotettaisiin kivihiiltä ja eritoten kaasua polttamalla.

Vihreäksi ja turvalliseksi yleisölle markkinoitu "energiewende" merkitsi Saksan entistä suurempaa riippuvuutta maakaasusta, Nord Stream -putkista – ja Venäjästä.

Nyt kaasuputket ja Saksan energiakupla ovat puhki. Syyllisestä ei ole varmuutta, mutta asiantuntijat epäilevät Venäjää.

Energiakäänteen takia Saksa on koko EU:n energiaketjun heikoin lenkki – ja siihen Venäjän kaasukiristys, Euroopan energiakriisi ja nyt vielä putki-iskutkin osuvat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?