Pääkirjoitus: Patsaat ovat osa muisti­jälkeämme – Suomen ei kannata lähteä Venäjän tielle historian systemaattisessa häivyttämisessä

Neuvostopropagandaa tihkuvaan Maailman rauha -patsaaseen tiivistyy pala meidän historiaamme, kuten myös Helsingissä yhä esillä oleviin YYA-sopimuksen juhlapatsaisiin.

Maailman rauha -patsas siirrettiin väliaikaiseen säilytykseen Helsingin Hakaniemestä pois tietöiden alta maanantaina 8. elokuuta.

9.8.2022 21:00

Venäjän propagandavälineillä on riittänyt uutisoitavaa, kun ne ovat kertoneet Suomessa väitetysti kiihtyvästä venäläisvihan aallosta eli russofobiasta.

Tuoreimpana esimerkkinä on Maailman rauha -patsaan siirtäminen pois Hakaniemestä. Venäläisille lukijoille ”unohdetaan” kuitenkin kertoa, että patsaan siirtäminen liittyy Helsingissä vuosikausia suunniteltuun Kruunusillat-raitiotiehankkeen rakentamiseen.

Venäläisille lukijoille luodaan sen sijaan mielikuvaa, jonka mukaan patsaan siirtäminen on seurausta Suomen päätöksestä liittyä Natoon.

MaailmaN rauha -patsas oli Moskovan lahja Helsingille, ja se paljastettiin tammikuussa 1990. Berliinin muuri oli ehtinyt murtua jo marraskuussa 1989, mutta siitä huolimatta Helsinki asetti itänaapurin rauhanpropagandaa tihkuvan patsaan esille yhdelle paraatipaikoistaan.

Loppu on niin sanotusti historiaa. Neuvostoliitto romahti, ja patsaiden kaatajaiset alkoivatkin Moskovassa. Viimeistään tänä keväänä maailma on herännyt myös siihen, että Moskova ei ole rauhantahtoinen Ukrainassa – eikä se ollut sitä myöskään Neuvostoliiton aikana ylevistä patsaistaan huolimatta.

Neuvostoliiton kaaduttua moni venäläinen on puolestaan ihmetellyt tsaari Aleksanteri II:n patsasta Helsingin Senaatintorilla. Meillä Suomessa ei patsaita kaadella, suomalaiset ovat selittäneet usein ylpeillen venäläisille.

Yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa on vaikea ohjeistaa.

Itsevaltaisen presidentti Vladimir Putinin käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut kuitenkin siihen, että nyt myös Suomessa moni ihmettelee, miksi meillä on yhä esillä Venäjän historian toisen verisen miehen eli Vladimir Iljitsh Leninin muistomerkkejä.

Turussa Lenin poistettiin jo katukuvasta, ja Kotkassa hanke on vireillä. Jos tällä tiellä edettäisiin, poistettavien patsaiden, kadunnimien ja muistolaattojen lista olisi pitkä.

Kansojen ystävyyden muistomerkki pystytettiin YYA-sopimuksen 35-vuotismuistomerkiksi vuonna 1983. Patsas sijaitsee Itäkeskuksessa.

Helsingissä on yhä esimerkiksi kaksi patsasta, jotka on pystytetty Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen kunniaksi. Rauhanpatsas Kaivopuistossa muistuttaa Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 20-vuotisjuhlasta, ja Itäkeskuksessa sijaitseva Kansojen ystävyyden monumentti sittemmin niin kiusalliseksi tunnustetun sopimuksen 35-vuotisjuhlasta.

Patsaat ovat osa muistijälkeämme, vaikka monet Neuvostoliittoon viittaavat muistomerkit ovat muuttuneet sittemmin ”myrkyllisiksi”. Yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa on vaikea ohjeistaa, sillä esimerkiksi Suomen ja Viron historialliset painolastit neuvostopatsaiden suhteen ovat aivan erilaiset.

Patsaiden piilottaminen tai totaalinen hävittäminen on kuitenkin ongelmallista, sillä siten me lähtisimme Venäjän tielle historian häivyttämisessä ja kaunistelussa.

Helsingin kaupunki suunnittelee palauttavansa Maailman rauhan esille lähivuosina, jolloin se voitaisiin varustaa monumentin historiaa selittävällä opasteella. Ehkäpä myös YYA-patsaat olisi syytä varustaa omilla opastetauluillaan?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?