Pääkirjoitus: Talvisodan sankari Simo Häyhä yhdisti Yhdys­valtain senaatin – historiallinen päätös vie Suomea Natoon paraati­ovesta

Talvisota ja tarkka-ampuja Simo Häyhäkin vaikuttivat taustalla, kun Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden historiallisen nopeasti ja yksimielisesti, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Suomen Nato-rintamalla tapahtuu. Senaattori Tom Cotton kehui USA:n senaatin ratifiontikeskustelussa Simo Häyhää ja talvisotaa. Samaan aikaan Yhdysvaltain massiivinen USS Kearsarge -maihinnousualus rantautui Hernesaareen ja valmistautui harjoittelemaan Suomen rannikkovesillä.

5.8. 21:00

Suomen kannalta kuluneen viikon historiallista tapahtumaa ei tarvitse pitkään miettiä. Se on Yhdysvaltain senaatin torstainen päätös, jolla se liki yksimielisesti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Vastaan äänesti vain yksi senaattori, republikaani Josh Hawley.

Senaatissa Suomen Nato-jäsenyys sai jopa suuremman tuen kuin Suomen omassa eduskunnassa.

Sadasta senaattorista 95 kannatti Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Yhdysvaltain politiikassa vastaavaa yksimielisyyttä saa hakea. Muuten suurvallan sisäpolitiikassa saadaan nykyään riita varmaan siitäkin, mistä aurinko nousee.

Senaatissa Suomen Nato-jäsenyys sai jopa suuremman tuen kuin Suomen omassa eduskunnassa. Kun Nato-jäsenyys pantiin matkalle 17. toukokuuta, se hyväksyttiin äänin 188–8.

Hiukan karrikoiden voisi todeta, että talvisodan sankari, yli 500 puna-armeijan sotilasta ampunut tarkka-ampuja Simo Häyhä (1905–2002) yhdisti Yhdysvallat – ainakin senaatin, ainakin hetkeksi.

Häyhän teot nosti esille republikaanisenaattori Tom Cotton, joka talvisotaretoriikan täyttämässä puheessaan ylisti Suomea ja sen puolustuskykyä ja -tahtoa. Muissakin puheenvuoroissa korostettiin, miten Suomi ja Ruotsi tuovat Natoon turvallisuutta. Suomen F-35 -hävittäjähankinnat muistettiin, samoin Suomen suuri tykistö ja reservi.

Lue lisää: Yhdys­valtalais­senaattori perusteli talvisodalla Suomen Nato-jäsenyyttä: ”Suomalaiset yllättivät maailman”

Lue lisää: Simo Häyhä päätti kostaa ystävän kuoleman vihollisen tarkka-ampujalle – näin sai alkunsa talvisodan suuri tarina Kollaanjoella

Yhdysvaltain senaatin päätöksen nopeutettu aikataulu ja yksimielisyys ovat poikkeuksellisia.

Kun Venäjä 24. helmikuuta hyökkäsi verisesti ja rikollisesti Ukrainan kimppuun, tapahtumat ovat vyöryneet sellaista vauhtia, että niiden historiallisuus avautuu kunnolla vasta myöhemmin.

Yhdysvaltain senaatin päätös ei ole mikä tahansa Nato-ratifiointi ratifiointien jonossa. Kyseessä on Naton johtovaltion, suurvalloista kovimman, Suomelle lausuma poikkeuksellisen näkyvä tervetulotoivotus sotilasliiton jäseneksi.

Ratifiointien vauhti on ollut muutenkin nopea: Yhdysvallat oli jo 23. Nato-maa, joka hyväksyy Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

Samalla Washingtonista lähti viesti Turkkiin. Presidentti Recep Tayyip Erdogan joutuu miettimään, kuinka pitkälle hän aikoo Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien vastustamisen viedä, varsinkin kun Turkin johtajan motiiveista ei ole lopullista selvyyttä. Valitsemallaan tiellä Turkki ja Erdogan jäävät lopulta yksin.

Suomessa kannattaa muistaa myös se pohjatyö, joka Yhdysvaltain senaatin suuntaan on tehty sekä julkisesti että kulisseissa.

Presidentti Sauli Niinistö on tavannut viitisenkymmentä eli noin puolet Yhdysvaltain senaatin jäsenistä. Niinistön entisen neuvonantajan, Suomen Washingtonin-lähettilään Mikko Hautalan aktiivista taustatyötä kehutaan ulkopolitiikan johdossa liki korvaamattomaksi.

Lue lisää: AP: Republikaani­johtaja pehmensi Suomen Nato-polkua USA:ssa – esitti vakuuttelunsa tuesta Niinistölle illallisella

Niinistö kävi kevään aikana myös kaksi kertaa Valkoisessa talossa tapaamassa presidentti Joe Bidenia.

Kaukana ovat ne ajat, kun Suomessa kisailtiin Valkoisen talon kutsuista. Todettakoon, että presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) aikana 2000-luvun alussa suhteissa Yhdysvaltoihin ei ollut kehumista.

Samaan aikaan ratifioinnin kanssa Yhdysvaltain laivaston 257-metrinen maihinnousutukialus USS Kearsarge rantautui Helsingin Hernesaareen mukanaan 2 000 sotilasta. Ensi viikolla alus osallistuu Merivoimien kanssa yhteiseen harjoitukseen Hangon edustalla.

USS Kearsarge Helsingissä 5. toukokuuta 2022.

Lue lisää: Massiivinen USS Kearsarge rantautui Helsinkiin – yksi kuva paljastaa sota­laivan valtaisat mitta­suhteet

Muissakin harjoituksissa Suomessa on kesän aikana nähty sekä amerikkalaisia että englantilaisia kalustoineen. Signaaleja nekin.

Pisimmälle ratifiointitulkinnoissa meni kokoomuksen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok), joka sanoi Ylellä, että Suomella on nyt käytännössä Yhdysvaltain turvatakuut.

Ehkei aivan, mutta ei paljoa puutukaan.

Ja hyvä niin, kun Venäjä ja Vladimir Putin on sotapolitiikassaan liikkeellä all-in eli kaikki peliin -periaatteella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?