Suomi pääsi sittenkin viettämään riemujuhlia Naton huippukokouksessa Espanjan Madridissa. Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenekseen keskiviikkona iltapäivällä.
Asiat etenivät nopeasti sen jälkeen, kun puolitoista kuukautta kestänyt umpisolmu Turkin kanssa aukeni tiistaina illalla. Silloin Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan, joka vahvisti, että Turkki tukee huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.
Lue myös: Kommentti: Madridista jysähti sittenkin – Suomi kutsutaan Naton jäseneksi jo keskiviikkona
Lue myös: Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä – lue presidentti Niinistön lausunto sanasta sanaan
Asiakirjan sanamuodot ovat tulkinnanvaraisia ja todennäköistä on, että Turkki testaa niitä moneen kertaan. Keskiviikkona iltapäivällä Turkki esitti jo vaatimuksensa, että Suomen ja Ruotsin on luovutettava kymmeniä ”terrorismista epäiltyjä”. Turkki sanoo, että asiasta on sovittu tiistain asiakirjalla, Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo toista: tällaisesta ei ole sovittu.
Lue myös: AFP: Turkki vaatii Suomea ja Ruotsia luovuttamaan kymmeniä ”terrorismista epäiltyjä”
Lue myös: Tällainen on Turkin sopimus Suomen ja Ruotsin kanssa
Lue myös: Asiantuntija: Turkin kanssa tehdyssä sopimuksessa selviä aukkoja
Lue myös: Kommentti: Tätäkö halusit, Vladimir Putin? Suomi kutsutaan tänään Natoon – ja se menee myös
Lähipäivien, viikkojen ja kuukausien aikana kannattaa varautua siihen, että Turkki kokeilee monta kertaa, millaisia asioita se voi saada läpi.
Naton jäseneksi kutsumisen jälkeen alkavat liittymiskeskustelut, ja niiden jälkeen allekirjoitetaan Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. Sitten alkaa ratifiointikierros jokaisen 30 Nato-maan parlamentissa.
Monet Naton jäsenmaat varmasti ratifioivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyden nopeasti, mutta on hyvä muistaa, että aina voi tulla mutkia matkaan. Esimerkiksi osassa maita edessä ovat vaalit, jotka vaikuttavat aikatauluihin.
Lue myös: Näin Suomen Nato-prosessi etenee seuraavaksi
Tähän asti Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet Nato-matkaa yhdessä. Ne molemmat tarvitsevat ratifioinnin kaikista jäsenmaista, joten nyt niitä käsitellään erillisinä, vaikka molemmat maat ovatkin hyvin Nato-yhteensopivia.
Kaikkiaan voi sanoa, että Suomen tie Natoon on ollut häkellyttävän nopea. Kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuun loppupuolella, Suomen kansa päätti hyvin nopeasti, että nyt on syytä hakeutua Natoon. Kansa mieli muuttui niin äkkinäisesti, että poliitikoilla oli täysi työ pysyä perässä. Eduskunnassa äänestys Natoon liittymisestä meni läpi murskaluvuin. Päätös ei jättänyt yhtään jossittelun varaa.
Kaikki tämä on tapahtunut neljässä kuukaudessa.
Lue myös: Eduskunta äänesti Naton puolesta murskaluvuin 188–8 – katso äänestyskartta
Tulevaisuudessa historiankirjoittajat saavat moneen kertaan hämmästellä, miten nopea käänne oli. Vaikka Turkki onkin tehnyt mutkia matkaan, pidemmän päälle ne näyttäytyvät sivujuonteena. Päällimmäisenä esiin nousevat kansan tahto ja poliittisten päättäjien yksituumainen ja päättäväinen työskentely jäsenyyden varmistamiseksi.
Keskiviikko oli jälleen historiallinen päivä – niitä on tänä keväänä riittänyt.