Pääkirjoitus: Tutkimuksen karu viesti – koronapäätöksissä nuorten ääni kuului huonosti

Tällä viikolla saatiin arvokasta tietoa siitä, miten nuoret aikuiset ovat kokeneet taakse jääneet kaksi varsin poikkeuksellista vuotta. E2 Tutkimus julkaisi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksensa loppuraportin. Ääneen pääsevät 20–29-vuotiaat. Tutkimushankkeessa on tehty ryhmähaastatteluja, joissa näkemyksiään kertovat eri taustalla ja koulutustasolla olevat ihmiset. Lisäksi aineistoon kuuluu Taloustutkimuksen keräämää tietoa.

Tutkimus nostaa näytille monta mielenkiintoista asiaa. Erityisen tärkeää on, että nuoret aikuiset tulevat nyt kuulluiksi, sillä tutkimus näyttää, että he kokevat tulleensa sivuutetuiksi viimeaikaisissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Se on monestakin syystä huono asia: ei vähiten siksi, että tunne sivuuttamisesta synnyttää helposti katkeruutta. Sellaiseen meillä yhteiskuntana ei ole varaa.

Korona-ajasta loppuraportti näyttää, että 82 prosenttia nuorista aikuisista kokee, että korona on lisännyt nuorten ryhmän pahoinvointia. He sanovat, että se näkyy esimerkiksi syrjäytymisenä ja omiin oloihin vetäytymisenä. Yksi haastatelluista sanoo näin: "Me ei ehkä tällä hetkellä tiedetä, mutta varmaan vuoden päästä tiedetään, kuinka moni on oikeesti syrjäytynyt ja kuinka moni jää sinne kotiin."

Puolet nuorista kokee tulleensa sivuutetuiksi korona-ajan päätöksenteossa. Haastatellut sanoivat, että heidän ikäluokkansa jäi väliinputoajaksi.

Mutta löydettiin korona-ajasta hyvääkin – työtavat uudistuivat ja sosiaalisista tilanteista ahdistuvat, esimerkiksi opiskelussa, kokivat elämänsä helpommaksi.

Huolestuttavaa on myös, että yli puolet nuorista aikuisista kokee, että keski-ikäisten ääni kuuluu yhteiskunnassa liian paljon. Samoin he kokevat, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien haluamaan suuntaan. Tässäkin asiassa nuoret aikuiset siis kokevat, että heidät on sivuutettu.

Nuorten näkemyksiä ei saa ohittaa ja lopulta nuorten aikuisten toiveet ovat hyvin samanlaisia kuin vanhemmilla sukupolvilla. Iloa ja voimaa tuottavia asioita olivat perhe ja ystävät, harrastukset, terveys ja parisuhde.

Kun yhteiskunta joutuu vielä moneen kertaan keskustelemaan koronan vaikutuksista, olisi tärkeää, että myös nuorten ääni kuuluu. Viimeksi torstaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi, että uusi korona-aalto on hyvin todennäköisesti tulossa ja samalla laitos ohjeisti neljänsien koronarokotteiden laajentamisesta.

Lue myös: Uusi korona-aalto toden­näköinen, THL:n suositus neljänsistä rokotteista laajenee

Lue myös: Kommentti: Yli sata koronaan kuollutta viikossa ei hetkauta enää ketään – yksi kuva kertoo miten viruksesta tuli ”hiljainen niittäjä”

Lue myös: Etäkoulun koko karmeus alkaa paljastua – ”Tässä tää nuoruus sulaa pois kotona, tietokoneella, turpa kiinni”

On itsestään selvää, että pahimpana korona-aikana yhteiskunnan piti suojella ikäihmisiä ja hauraimpia jäseniään. Samalla on selvää, että yhteiskunnan sulku ja esimerkiksi etäopetus olivat monille nuorille erittäin raskasta aikaa. Ne veivät heiltä nuoruudesta kokemuksia, joita ei saa enää koskaan takaisin. Osalla nuorista koronavuodet voivat vaikuttaa elämään todella pitkään.

Miten tulevissa kriiseissä – kotonakaan ei ole vielä ohi – varmistetaan, että seuraukset eivät ole nuorten osalta kohtuuttomat?