Pääkirjoitus: Suomi liittyy koventuvaan Natoon – uusi strategia korostaa liittokunnan sotilaallista pelotetta

Vielä edellisessä strategiapaperissaan Nato piti tärkeänä yhteistyötä Venäjän kanssa. Maailma on sen jälkeen muuttunut, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Suomalaiset sotilaat harjoittelivat yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa Panssariprikaatin johtamassa Arrow 22 -harjoituksessa toukokuun alussa Pohjankankaalla.

13.5. 21:00

Suomi on todennäköisesti jo Naton tarkkailijajäsen puolustusliiton seuraavassa huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopussa. Niin on myös Ruotsi, joka julkisti jäsenyyttä suosittelevan Nato-selonteon perjantaina.

Suomi ja Ruotsi liittyvät koventuvaan ja rivejään tiivistävään puolustusliittoon, sillä Nato muuttaa huippukokouksessa suuntaansa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Nato-maiden johtajat hyväksyvät Madridissa strategian, joka vie puolustusliiton uudelle aikakaudelle.

Naton uusi strateginen konsepti on linjapaperi, joka määrittää puolustusliiton arvoja, roolia ja toimintaa noin vuosikymmeneksi eteenpäin. Vuonna 2010 julkaistussa edellisessä strategiassa Nato piti sodan uhkaa Euroopassa matalana ja linjasi muun muassa näin: ”Naton ja Venäjän yhteistyö on strategisesti tärkeää, sillä se luo yhteisen rauhan, vakauden ja turvallisuuden tilan.”

Lue lisää: Ruotsalaisanalyysi valmis: Venäjä laskee Ruotsin jo nyt Naton piiriin – vain turva­takuut tuovat suojan

EuroopPA on nyt aivan erilainen kuin 12 vuotta sitten. Uusi strategia korostaa Naton aluepuolustusta ja liittokunnan sotilaallista pelotetta. Naton sotilaallisten kykyjen kehittäminen merkinnee sekä Yhdysvaltain voiman kasvua Euroopassa että panostusta eurooppalaisten jäsenmaiden asevoimien yhteistoimintaan. Suomi tuo oman vahvan puolustuksensa osaksi Naton kasvavaa pelotetta ja ryhtyy yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa rakentamaan ”Pohjolan linnoitusta” Itämeren ja pohjoisen kalottialueen suojaksi.

Ruotsin hallitus katsoo perjantaina julkaistussa selonteossa, että Venäjän hyökkäys on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta hyvin pitkäksi ajaksi. Natossa ajatellaan samalla tavalla. Se saattaa merkitä sitä, että Nato siirtyy niin sanotusta ansalanka-ajattelusta vahvan ja pysyvän pidäkkeen rakentamiseen liittokunnan itäiselle siivelle. Venäjälle asetetuiksi ”ansalangoiksi” kuvattuja Naton taisteluosastoja Baltiassa, Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa päätetään ehkä vahvistaa. Näin Nato kehittyy Baltian maiden toivomaan suuntaan, ja se tuo turvaa myös Suomelle.

Nato kehittyy Baltian maiden toivomaan suuntaan, ja se tuo turvaa myös Suomelle.

Nato vahvistaa Madridissa myös poliittista ulottuvuuttaan. Se merkitsee jäsenmaiden vuoropuhelun ja yhteistyön syventämistä muun muassa Venäjän eristämiseksi ja patoamiseksi.

Hyökkäys Ukrainaan on ilmeisesti kuluttanut Venäjän voimavaroja. Lähivuosien kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa. Siksi Naton uuden strategian on katsottava kauas tulevaisuuteen, sekä sotilaallisella että poliittisella tasolla. Vladimir Putinin mahdollinen väistyminen vallasta ei välttämättä takaa sitä, että Venäjän politiikka muuttuu.

Lue lisää: Mika Aaltolan kolumni: Nato-Suomen graniitinharmaat peruskivet

UuDESSA strategiassa Nato joutuu ottamaan huomioon sen, ettei maailman geostrateginen kuvio ole enää sama kuin ennen. Yksi muuttujista on nouseva sotilasmahti Kiina. Yhdysvaltain strateginen painopiste on siirtynyt viime vuosina indo­pasifiselle alueelle, kilpailuun Kiinan kanssa.

Kiinan vaikutus ulottuu kuitenkin kaikkialle, myös Eurooppaan. Yhdysvallat ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat tarvitsevat toisiaan pystyäkseen torjumaan Kiinan valtapyrkimyksiä. Natolle riittää pohdittavaa myös siinä, kuinka pitkälle Kiina on valmis menemään tukeakseen Venäjää.

Globaalin voimatasapainon muuttumisesta huolimatta Yhdysvallat ei ole kääntämässä selkäänsä Euroopalle. Ukrainalle annettu massiivinen ase- ja materiaaliapu osoittaa, että Eurooppa ja trans­atlanttinen suhde ovat yhä edelleen tärkeitä Yhdysvaltain nykyiselle hallinnolle.

Transatlanttisessa suhteessa on kuitenkin epävarmuuksia. Entä jos Donald Trump tai joku hänen hengenheimolaisistaan nousee valtaan Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaaleissa? Trumpilaisuuden uusi tuleminen voisi horjuttaa puolustusliittoa.

Nato on tienhaarassa, muutosten keskellä. Ja niin ovat myös Suomi ja Ruotsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?