Pääkirjoitus: Hylkiövaltio Venäjä ajaa Suomen Natoon – jäsenyyden motiivi on kristallinkirkas sekä Putinille että historiankirjoittajille

Presidentti Sauli Niinistö haluaa tehdä selväksi, että Suomi liittyy Natoon arvaamattoman ja aggressiivisen Venäjän takia. Niinistölle asia kirkastui joulukuun alussa.

Muuttunut Venäjä ajaa Suomen Natoon, sanoo presidentti Sauli Niinistö Ilta-Sanomien haastattelussa.

1.5. 21:00

Suomi jättää hakemuksensa Naton jäseneksi kolmen viikon sisään, todennäköisesti liki samaan aikaan Ruotsin kanssa.

Kun katsoo ajassa hiukan taaksepäin, muutos Suomen turvallisuuspoliittisessa linjassa on ollut historiallisesti ällistyttävän ja häikäisevän nopea.

Kansa ja poliittiset päättäjät kääntyivät Nato-jäsenyyden taakse käytännössä heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta. Sitä ennen Suomi vannoi liittoutumattomuuden nimiin ja koki olevansa sotilasliiton ulkopuolella turvallisuuspolitiikan vakauttava tekijä esimerkiksi Itämeren alueella.

Muutos on nopea, mutta muutoksen vaikutukset ovat pitkiä.

Tulevissa historiankirjoissa käydään jäsenyyden kehityskulku vielä moneen kertaan läpi.

Siksi Suomen päättäjät haluavat tehdä kristallin kirkkaaksi, miksi Suomi Natoon hakeutuu.

Syy on yksiselitteinen: arvaamattomaksi ja pelottavaksi muuttunut Venäjä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti tämän korostetusti esiin Ilta-Sanomien haastattelussa viikonvaihteessa.

Lue lisää: Niinistö: Venäjä näki Suomen etu­­piiriinsä kuuluvana alueena

Niinistö sanoo, että hänen oman ajattelunsa käännekohta Nato-jäsenyyteen ajoittuu joulukuun alkuun, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati ”konkreettisia sopimuksia” siitä, että sotilasliitto Nato sitoutuu olemaan laajentumatta enempää itään.

Niinistön näkemys kannattaa siteerata kokonaan:

– Se Venäjän vaatimus koski myös Suomea ja Ruotsia ja muodosti uuden rakenteellisen tilanteen. Siinä missä Ruotsi ja Suomi olivat nähneet itsensä sotilaallisesti liittoutumattomina, Itämeren vakauden vahvistajina, niin tämä Venäjän ilmoitus vei ajatuksissani pohjaa pois siltä, että venäläiset tunnistaisivat Suomen selkeästi sotilaallisesti liittoutumattomana, vakauden haltijana. Venäjä on korostanut aina Ruotsin ja Suomen merkitystä Itämeren vakauttajina, mutta esittämällä rajoittavia vaatimuksia meidän valintavaltaamme, Venäjän itse rakentama pohja Suomen ja Ruotsin roolille romahti.

Siinä se, tiivistetysti.

Tämän viestin Niinistö haluaa lähettää paitsi Moskovaan, myös tuleville historiankirjoittajille.

Niinistö ei vielä lopullista kantaansa kerro, mutta hiljaisuus on osa suomalaista turvallisuuspolitiikan mykkyysteatteria: päätös Natoon liittymisestä on käytännössä selvä, mutta poliittiselle prosessille halutaan antaa kaikki aika, jonka se tarvitsee. Eduskunta on tarvittaessa valmis hyväksymään jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen parissa päivässä. Niinistö kertoo kantansa 12. toukokuuta.

Nato-hakemus lähtee noin kolmen viikon sisään.

Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Natoon on yksi esimerkki siitä, miten väärin Venäjä ja Putin laskivat vaikutukset ja hinnan hyökkäyksestä Ukrainaan. Eristetty Venäjä on muuttunut hylkiövaltioksi. Putinin tavoite tuskin oli sekään, että sen rauhallisin ja luotettavin naapuri hakeutuu Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?