Pääkirjoitus: Valtio jatkaa velkaantumista – ja korkojen noustessa siinä piilee iso uhka

Hallituksen talouslinja jatkaa valtion velkaantumista. Se on katkaistava ennen kuin velka muuttuu ongelmaksi.

Hallitusviisikko kertoi tiistaina velkaantumista jatkavista talouslinjauksistaan.

6.4. 21:00

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus yllätti sopimalla riitaisaksi povatun kehysriihensä talouslinjaukset etuajassa ja ainakin ulkoisesti hyvässä yhteisymmärryksessä.

Vähemmän yllättävää – paitsi ehkä rahaministeriön salkkua hallinnoivan keskustan osalta – oli hallituksen päätös jatkaa kautensa loppuun asti voimakkaasti alijäämäisillä julkisen talouden linjauksilla.

Hallituksen budjettiaikeet merkitsevät valtion velkaantumisen jatkumista – eikä pelkästään jatkumista vaan viimevuotiseen verrattuna myös kohtalaisen reipasta voimistumista.

Riihen linjausten perusteella valtion piikkiin on tulossa seitsemisen miljardia euroa lisää velkaa joka vuosi näillä näkymin ainakin vuoteen 2026.

Valtiontalouden velkamäärä on jo ennen uutta velkaantumistakin kohtalaisen mittava, sillä valtion velkapiikissä on jo liki 130 miljardin euron velkavastuut. Riihen linjauksilla velka paisuu ensi vuonna 144 miljardiin ja vuonna 2026 peräti 165 miljardiin euroon.

Alijäämä näyttää vakiintuneen kriisivuosien poikkeuksesta jokavuotiseksi vakioksi.

Velkaantuminen on tällä hallituskaudella voimistunut rajusti, sillä pelkästään kahden viime vuoden kuluessa valtion piikkiin on kertynyt 22 miljardia euroa uutta velkaa.

Velkaantuminen ei silti ole tämän hallituskauden uusi ilmiö – eikä siitä voi pelkästään moittia Marinin hallitusta.

Suomen julkinen talous on ollut alijäämäistä ja velkaantunut lisää yhtä välivuotta vaille joka vuosi toissa vuosikymmenen finanssikriisistä ja viime vuosikymmenen eurokriisistä asti.

Kahden viime vuoden mittaan kertyneet rökälevelat voi hyvin perustein lukea ennemmin koronakriisin kuin hallituksen syyksi. Koronakriisin aikana julkinen talous on perustellusti toiminut kansantalouden iskunvaimentimena, joten valtion velkaantuminen on ollut osa koronakriisin ratkaisua.

Kehysriihessä linjattua lisävelkaa voi osittain perustella Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ja sodan synnyttämillä taas uusilla erityisolosuhteilla. Niin tekee hallitus.

Menolisäyksistä ja velkatarpeesta suuri osa näyttääkin johtuvan puolustuskyvyn vahvistamisesta, huoltovarmuuden kohentamisesta ja varautumisesta Ukrainan ja ukrainalaisten auttamiseen.

Näitä aikeita on helppo kannattaa, ja niillä onkin laaja opposition ja luultavasti myös kansalaisten tuki.

Sen sijaan on vaikeampi hyväksyä vuosi vuodelta raskaampaa valtion velkaantumista – ja sitä, että alijäämä näyttää vakiintuneen kriisivuosien poikkeuksesta jokavuotiseksi vakioksi.

Julkinen velkaantuminen on ennen pitkää katkaistava joko menoja karsimalla tai tuloja – ja mieluiten myös taloutta – kasvattamalla.

Nollakorkojen aikaan velkaantuminen on ollut huoletonta, mutta korkojen noustessa huoletkin kasvavat korkokustannusten tahdissa. Siksi velkaantuminen on katkaistava ennen kuin velka itsessään muuttuu ongelmaksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?