Pääkirjoitus: Nato-keskustelu kääntyi päälaelleen – todistustaakka on nyt jäsenyyden vastustajilla

Naton kannatus on noussut kansalaisten keskuudessa niin korkealle, että todistustaakka turvallisuuspolitiikassa on siirtynyt jäsenyyden kannattajilta sen vastustajille.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi tiistaina pääministeri Boris Johnsonin Lontoossa JEF-maiden turvallisuuskokouksessa.

15.3. 21:00

Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan ja sen täydellinen arvaamattomuus on keikauttanut Naton kannatuksen vajaassa kolmessa viikossa päälaelleen. Nato-jäsenyyttä kannattaa selkeä enemmistö.

Tuoreimmassa Ylen gallupissa jo 62 prosenttia suomalaisista ilmoittaa kannattavansa Suomen liittymistä Natoon ja vain 16 prosenttia vastustaa.

Samalla on muuttunut koko Natoon liittyvä keskusteluasetelma. Todistustaakka on siirtynyt Naton kannattajilta sen vastustajille. Nyt jäsenyyden vastustajat joutuvat perustelemaan, miksi jäsenyyttä ei pitäisi hakea.

Nyt jäsenyyden vastustajat joutuvat perustelemaan, miksi jäsenyyttä ei pitäisi hakea.

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 15. 3.) tilannetta osuvasti toteamalla, että entiseen ei ole paluuta, haettiin Natoon tai ei.

Bildtin kommentti koskee sekä Suomea että Ruotsia, joilta kummaltakin vaaditaan uusia toimia. Sekä jäsenyyden hakeminen että hakematta jättäminen vaatii sen ajattelemista, mitä päätöksestä seuraa.

Yleinen oletus on, että Suomi on jo Nato-tiellä, mutta ulkopoliittinen johto ei halua eikä ehkä uskallakaan sanoa sitä vielä suoraan ääneen. On myös kysytty, onko Yhdysvallat toivonut Suomelta malttia, kun sota on käynnissä.

Kiihkeimmät Naton kannattajat odottavat, että jäsenyys pitäisi toteuttaa pikavauhtia. Hakemus ei ole kuitenkaan mikään pullopostiviesti, joka heitetään autiolta saarelta ja odotetaan, josko pelastaja saapuu.

Hallitus antaa eduskunnalle huhtikuussa selonteon, jonka yksi osa on Nato-jäsenyys. Samalla luodaan parlamentaarisesti kansallista yksimielisyyttä valittavasta suunnasta. Jopa vasemmistoliitossa Naton kannattajia on nyt enemmän kuin vastustajia.

Selonteon jälkeen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta valmistelee tasavallan presidentin Sauli Niinistön johdolla hallituksen esityksen mahdollisesta jäsenyyshakemuksesta. Eduskunta käsittelee sen, ja päätöksen vahvistaa presidentti perustuslain mukaisesti. Niinistö on linjannut, että Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa ”ei viivytellen, mutta huolella”.

Samalla Suomi selvittänee etukäteen diplomatian keinoin, miten hakemus otetaan vastaan Naton 30 jäsenmaassa. Kaikkien on ratifioitava Suomen jäsenyys omissa parlamenteissaan. Väliin voi tulla monta mutkaa, kuten kansallisia vaaleja.

Kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) vieraili viime viikolla Turkissa, asia saattoi olla esillä. Juuri Turkkia on pidetty yhtenä ongelmallisena Nato-maana. Presidentti Niinistö oli puolestaan alkuviikolla Lontoossa brittien johtaman JEF-puolustusyhteistyöryhmän maiden päämieskokouksessa. Naton ovet ovat auki, viesti kuului.

Mutta kesään mennessä Suomen ulkopoliittisella johdolla pitää olla jo konkreettista tarjottavaa kansalaisille. Naton seuraava huippukokous järjestetään kesäkuun lopussa Madridissa.

Se saattaa olla yksi kiintopiste, josta usein mainittu turvallisuuspoliittinen ”prosessi” saattaa lähteä rullaamaan.

Lue lisää: Sanna Marin vertasi Ukrainaa Suomeen ja talvi­sotaan – myös Venäjän reaktio Nato-jäsenyyteen puhutti edus­kuntaa

Lue lisää: Ulkomaiset asian­tuntijat hämmästyivät Suomi-uutisesta: ”Tämä on Euroopan geopoliittinen maan­järistys”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?