Pääkirjoitus: Panokset kovenevat Ukrainan sodassa – Kiinan suora aseapu Putinin Venäjälle lisäisi maailmansodan uhkaa

Vladimir Putin etsii turvaa Kiinasta, joka ei ole millään tavalla helppo kumppani Venäjälle – ei sotilaallisesti eikä taloudellisesti.

Kiinan ja Venäjän lähentyminen kumppaneiksi voisi pahimmillaan järkyttää maailmanrauhaa.

14.3. 21:00

Kolmas verinen sotaviikko Ukrainassa kertoo siitä, että Putinin sotaretki Ukrainaan ei ollutkaan paraatimarssia Kiovaan.

Venäjän armeija on kokenut raskaita kalusto- ja miestappiota, ja nyt esiintyy näkemyksiä, että erehtyikö Putin arvioissaan ukrainalaisten vastarinnan laajuudesta ja sinnikkyydestä.

Ukrainalaisten moraali ja taistelutahto yritetään nyt murtaa massapommituksilla. Venäjä kestää koviakin tappioita pitkään, mutta ei loputtomiin. Näännytyssota saarrettujen kaupunkien ympärillä ja vallattujen alueiden valvominen voivat muuttua sotilaalliselle suurvallallekin painajaiseksi.

Putin joutuu nyt arvioimaan tarkasti seuraavaa siirtoaan: jatketaanko tuhoamissotaa ja hyökkäysoperaatiota omista tappioista välittämättä vai etsitäänkö neuvotteluratkaisua? Ukraina ja Venäjä ovat pitäneet koko sodan ajan neuvotteluyhteyden elossa, ja osapuolet tapasivat viimeksi maanantaina. Ennakkotoiveikkuudesta huolimatta tulokset jäivät laihoiksi.

Jatkaakseen sotaa Putin näyttää haaveilevan tiukemmasta liittoutumisesta talousjätti Kiinan kanssa.

Putinin on väitetty pyytäneen talousavun lisäksi myös aseapua Kiinasta. Venäjä ja Kiina kiistivät asian maanantaina. Virallisesti Kiina ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä, mutta on tarjonnut neuvotteluapua ja vaatinut alueelle rauhaa. Yhdysvallat on varoittanut Kiinaa auttamasta Venäjää talouspakotteiden kiertämisessä.

Kiina ei ole Venäjälle mikään helppo kumppani, pikemminkin hankala.

Kiinan toimii aina siten, mikä on sille hyödyllistä ja mikä vahvistaa sen omaa suurvalta-asemaa ja tavoitetta nousta maailman johtavaksi talousmahdiksi. Taloudessa voi olla hyvin mahdollista, että talouspakotteiden vastatoimina Venäjällä kansallistetut länsiyritykset ajautuvat loppujen lopuksi kiinalaisten yritysten haltuun – edullisesti.

Silti Kiinalle ei välttämättä sovi veljeily savijaloilla seisovan ja kansainvälisessä politiikassa nurkkaan ahdetun Venäjän kanssa. Täytyy muistaa, että Kiina on riippuvainen tuhansien miljardien dollareiden länsikaupasta. Kauppa Venäjän kanssa on tässä leikissä lähinnä hyttysen ininää.

Vaikka virallisissa johtajatapaamisissa vatkataan käsiä hymy naamalla, totuus pinnan alla voi olla toinen.

Siitäkin on näyttöä.

Kommunistinen Kiina ja kommunistinen Neuvostoliitto olivat kylmän sodan aikana samalla puolella, mutta se ei estänyt verisiä rajakahakoita maiden välisellä rajalla Ussurijoella 1960-luvun lopulla.

Putinin sotaretki Ukrainaan ei ollutkaan paraatimarssia Kiovaan.

Kiina on viime vuodet pullistellut Taiwanin suuntaan, vallannut elintilaa Etelä-Kiinan merellä ja levittänyt omaa vaikutusvaltaansa Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassakin. Kiinan ja Venäjän lähentyminen kumppaneiksi aiheuttaisi pääsärkyä Yhdysvalloissa: sotilaallisia voimavaroja pitäisi jakaa Eurooppaan ja Tyynellemerelle.

Jos Putinin Kiinalta pyytämä väitetty aseapu toteutuisi, se olisi raskas askel todella vaaralliseen suuntaan, jonka päässä voi odottaa kauheista kauhein: maailmansota. Aseapu sitoisi Kiinan ja Venäjän toisiinsa muun maailman hylkimäksi, ydinaseilla varustetuksi arvaamattomaksi koalitioksi.

Yhdysvaltain johtamalle lännelle syntyisi vastavoima, joka ei laajentumisvimmassaan ja valtahankkeissaan epäröisi politiikan jatkamista myös asein – Ukrainan sodan tyyliin.

Se olisi todellinen pahan akseli.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?