Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laajoine haittavaikutuksineen rykäissyt energian, elintarvikkeiden ja useiden muiden hyödykkeiden hinnat rajuun nousuun.
Sodan kauhut ja tuhot koettelevat eniten Ukrainaa ja Ukrainan kansaa, ja pakotteet rasittavat eniten Venäjän taloutta, mutta juuri raaka-aineiden hintashokki on jo räväyttänyt sodan haitat koko Euroopan – ja koko maailman – arvaamattoman suureksi talousuhaksi.
Esimerkiksi maakaasun, vehnän, tärkeimpien lannoitteiden ja useiden metallien hinnat ovat kohonneet kymmeniä tai jopa satoja prosentteja korkeammiksi kuin ne olivat vain muutamaa kuukautta ennen Venäjän hyökkäystä.
Hintashokin voimaa selittää se, että Venäjä on koko maailman suurimpia energiaraaka-aineiden, viljan, lannoitteiden ja useiden mineraalien viejiä ja Ukrainakin maailman suurimpia viljan viejiä.
Suomessakin energian raju kallistuminen kirpaisee jo kuluttajan ja yrittäjän kukkaroa kipeästi, kun sähköstä, lämmöstä ja polttoaineista on maksettava entistä kovempia huippuhintoja.
Vielä vakavampi isku voi vielä odottaa ruokakaupan kassalla, sillä energiakriisistä seuraa liki automaattisesti lannoite- ja ruokatuotannon kustannus- ja hintakriisi – ja pahimmassa tapauksessa ruokapula.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kuvasi karuja näkymiä lauantaina Ylen Ykkösaamussa varoittamalla, että sodan takia "ruokakassin hinta tulee tuplaantumaan".
Kolkko viesti kansalaisille oli, että "meillä on nyt sotahinnat, Putinin hinnat".
”"Putinin sotahintoja" on hillittävä myös kotitalouksia auttavilla toimilla.
Energian hintashokki kärjistää maatalouden kannattavuuskriisiä ja ajaa myös kuljetusalaa ahdinkoon, joten Lintilän vihjaamille näiden alojen tukitoimille on epäilemättä tarvetta.
Mutta jos tarkoitus on pitää talouden pyörät pyörimässä, pelkkä maatalous- ja kuljetusyritysten energiatuki ei sitä takaa.
Kun polttoaineet ja muu energia kallistuvat yhtä paljon tai enemmän kuin ruoka, iskevät "Putinin hinnat" rajun loven myös kansalaisten talouteen.
Jokainen polttoainepumpulle, sähkölaskuun tai ruokakassiin hupeneva lisäeuro on pois itse kunkin kaikkeen muuhun kulutukseen liikenevästä ostovoimasta – ja kysynnästä.
Maatalous- ja kuljetusyritysten tukeminen ei vielä takaa, että kansalla olisi varaa ostaa näiden tuottamia ja kuljettamia elintarvikkeita ja muita tuotteita.
Siksi "Putinin sotahintoja" on hillittävä myös kotitalouksia auttavilla toimilla, joiden on lisäksi syytä olla tehokkaampia kuin esillä olleet pienet työmatkakuluvähennysten korotukset.
Yksi nopea- ja laajatehoinen vastalääke hintashokkeihin olisi energian ja ruoan arvonlisäverotuksen tuntuva keventäminen.
