Pääkirjoitus: Yhdysvallat on nyt Suomen turvallisuuden ykköspolku – Nato voi olla se toinen

Suomi varmistaa turvallisuuttaan nyt kahta tietä. Ensimmäinen on yhteistyö Yhdysvaltain kanssa. Toinen polku on entisestään laajeneva yhteistyö Ruotsin kanssa. Sen tien päässä saattaa häämöttää Nato-jäsenyys.

Tämä kuva jää historiaan. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist neuvottelivat turvallisuustilanteesta presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin ja puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa.

6.3. 21:00

Suomen turvallisuuspoliittinen asema muuttuu nyt niin historiallisen nopeasti, että päätä huimaa. Kuten yleensäkin, kun historia ottaa asiat kuljettaakseen, ne tapahtuvat nopeammin kuin etukäteen osataan edes kuvitella. Venäjän ja Vladimir Putinin rikollinen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut ketjureaktion, jonka loppu ei ole edes näköpiirissä.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi perjantaina pikavauhtia Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin. Washingtonista Niinistö kiirehti takaisin Helsinkiin, jonne lensivät lauantaiksi Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist.

Ruotsalaisministerit neuvottelivat Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) kanssa Euroopan ja pohjolan turvallisuustilanteesta ja Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä.

Nyt Kaikkonen matkustaa Yhdysvaltoihin ja jatkaa siitä, mihin Niinistö jäi. Hän tapaa Washingtonissa kollegansa Lloud Austinin sekä muita puolustus- ja turvallisuuspolitiikan edustajia. Kaikkosen matka oli sovittu jo ennen sotaa, mutta nykytilanne takaa, että muustakin puhutaan kuin Suomen hankkimista F-35 -hävittäjistä.

Suomen turvallisuutta järjestellään nyt kahta polkua pitkin.

Suomen turvallisuutta järjestellään nyt kahta polkua pitkin.

Ensimmäinen suunta on Yhdysvallat, jonne tietä varmisti siis Niinistön ja Bidenin tapaaminen. Vastaanotto oli enemmän kuin suotuisa. Suomi saa Yhdysvalloista tukea, sekä sotamateriaalin että tiedustelun osalta. Nyt ja jatkossa. Kuvaavaa oli Niinistön toteamus tapaamisen jälkeen, että Venäjä kyllä näkee mitä on tapahtumassa – ja hyvä niin.

Kyseessä on signaali, jonka halutaankin tulla nähtäväksi ja tiedostettavaksi. Suomelle kyse on juuri elintärkeästä puolustusalan huoltovarmuudesta.

Lue lisää: Pääkirjoitus: Suomi ja Yhdysvallat tekivät julkisen turvallisuus­poliittisen kihlauksen – Venäjä taatusti sen huomaa, ja hyvä niin

Toinen polku on hahmottumassa yhdessä Suomen läheisimmän kumppanin Ruotsin kanssa. Siitä neuvoteltiin Helsingissä lauantaina. Molemmille maille Yhdysvallat on nyt tärkein turvallisuussuunta, kyse on juuri huoltovarmuustakeista.

Mutta Suomen ja Ruotsin yhteinen tie on todennäköisesti myös Nato, jonka suuntaan kummassakin maassa sekä kansa että poliitikot alkavat taipua Venäjän toiminnan takia.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on arvioinut, että ilman Natoakin edessä oleva turvallisuuspolitiikan askel ei tulisi olemaan vain Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain välinen, vaan saattaa kattaa myös Saksan Iso-Britannian ja Norjan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on totuttu siihen, että käänteet ovat hitaita. Nyt mennään lujaa. Jos lähihistoriasta etsii vastaavia esimerkkejä, niin niitä löytyy kaksi: Suomen irtaantuminen fasistisesta Saksasta kesällä 1944 ja rauhan solmiminen Neuvostoliiton kanssa – sekä Suomen varsin nopea liittyminen EU:hun Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen 1995.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?