Pääkirjoitus: Humanitaarinen katastrofi pahenee – Eurooppaa uhkaa suurin pakolais­kriisi sitten toisen maailman­sodan

Ukrainasta on lähtenyt jo yli miljoona ihmistä; pakolaisvirtojen nopeus yllätti jopa avustusjärjestöt.

Sota on suurta inhimillistä kärsimystä. Nämä ukrainalaiset pakenivat Venäjän hyökkäystä Korczowaan, Puolan rajalle.

3.3.2022 21:00

Venäjä on viime päivinä kiihdyttänyt sotatoimiaan Ukrainassa ja tulittanut siviilikohteita raskain asein. Presidentti Vladimir Putinin arvellaan jatkavan hyökkäystä hellittämättä. Tulitaukoa ei ole näköpiirissä, joukkojen vetäytymisestä puhumattakaan.

Ukrainalaisten hätä on nyt suuri. Pakolaisvirtojen nopeus on yllättänyt.

”Miljoona ihmistä paennut on Ukrainasta vain seitsemässä päivässä. Heidät on revitty irti juuristaan tämän mielettömän sodan vuoksi”, kirjoittaa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja Filippo Grandi torstaina julkaistussa lausunnossa.

”Olen tehnyt työtä pakolaisten hädän lievittämiseksi lähes 40 vuoden ajan, mutta en ole juuri koskaan nähnyt yhtä nopeaa exodusta kuin tämä.”

Lue lisää: Ukrainalaisten yhdistys tekee töitä kellon ympäri bussi­lasteittain saapuvien pakolaisten auttamiseksi – hyväntekijät sodasta: ”En tiedä, voiko tätä sanoa lehdessä”

Ukrainasta turvaan päässeet sotapakolaiset ovat monella tavalla paremmassa asemassa kuin maan sisäiset pakolaiset ja suurkaupunkeihin loukkuun jääneet siviilit. Nämä ovat suurimmassa vaarassa. Sodassa on varovaistenkin arvioiden mukaan saanut surmansa jo satoja siviilejä.

Hyökkääjän aiheuttamat vahingot kaupunkirakenteelle ja keskeiselle infrastruktuurille ovat suuria. Ruokapula, sähkökatkokset ja kylmyys uhkaavat asuinpaikoilleen jääneitä ja kotinsa jättäneitä sisäisiä pakolaisia. Avustuskuljetusten järjestäminen sotatoimien keskelle on hyvin vaikeaa.

Pahin on todennäköisesti vielä edessä. Ukrainasta virtaa koko ajan lisää ihmisiä ulos, ja pakolaiskriisistä on tulossa suurin Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Turvaa hakevien määrä voi nousta useisiin miljooniin.

Pakolaisvirta asettaa koko Euroopan unionin kovalle koetukselle. Apua antavat parhaillaan ennen muuta Ukrainan lähinaapurit Puola, Unkari, Slovakia, Romania ja Moldova, länsiyhteisön tuella. Kuinka kauan niiden solidaarisuus ja voimavarat kestävät?

Entisestään kriisiytyvä tilanne vaatii humanitaarisen katastrofin lievittämistä mahdollisimman yhtenäisesti, mahdollisimman levein hartein.

Pakolaisvirta asettaa koko Euroopan unionin kovalle koetukselle.

Suomi on muiden EU-maiden mukana varautumassa Ukrainan pakolaisten vastaanottamiseen. Maahanmuuttovirasto seuraa tilannetta aktiivisesti ja pystyy tarvittaessa järjestämään hätämajoitusta tuhansille ihmisille.

UNHCR:n johtaja Filippo Grandi pitää sydäntä lämmittävänä sitä myötätuntoa, jota ukrainalaiset pakolaiset ovat jo naapureiltaan saaneet. Mikään apu ei kuitenkaan Grandin mukaan korvaa aseiden vaikenemista, dialogia ja diplomatiaa. ”Rauha on ainoa tie ulos tästä murhenäytelmästä”, Grandi lausuu. Siinä hän on täysin oikeassa.

Ilta-Sanomat kertoo tänään, miten hädässä olevia ukrainalaisia voi tukea SPR:n, Unicefin, Kirkon Ulkomaanavun ja Pelastakaa Lapset ry:n kautta. IS auttaa myös itse lahjoittamalla avustusjärjestöille 50 prosenttia päivän lehden myyntituotoista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?