Kainuun prikaati julkaisi vuodenvaihteessa uutisen, jonka otsikko kuuluu: ”Ollos huoleton, poikas valmiudessa on!” Uutinen käsitteli prikaatin valmiusyksikön toimintaa.
Voivatko suomalaiset siis nukkua yönsä rauhassa, vaikka sodan tummia pilviä pyörii Ukrainan ja Valko-Venäjän suunnalla? Niin ainakin puolustusvoimat ja puolustushallinto meille vakuuttavat, sekä lausunnoissa että sosiaalisen median kanavissa.
Puolustusvoimat kertoo harjoituksistaan avoimesti ja näyttävästi. Maavoimat esimerkiksi esitteli Twitterissä ja YouTubessa 27. tammikuuta, kuinka ilmatulenjohtoryhmä osoitti Pahkajärven ampuma-alueella maalin F/A-18 Hornet -hävittäjälle. Täsmäpommi osui ja teki tehtävänsä.
Tämä on iskevää viestintää, jonka tärkein kohdeyleisö on kotimaassa. Eikä haittaa ollenkaan, että ne huomataan myös ulkomailla.
Suomen lähialueilla ei puolustusvoimien mukaan ole havaittu sellaista sotilaallista toimintaa, joka jollakin tavalla vaikuttaisi meidän turvallisuuteemme. Venäjän asevoimien fokus on tällä hetkellä muualla.
Muutokset voivat kuitenkin olla nopeita, sillä tilanne turvallisuusympäristössä on epävakaa. Jos Venäjä todella ryhtyisi käyttämään Ukrainan ympärille keräämäänsä asevoimaa, konflikti heijastuisi myös Itämeren alueelle. Se lisäisi sotilaallista liikehdintää aivan meidän silmiemme alla.
Valveilla on tosiaan syytä olla.
Suomella on kykyä vastata turvallisuustilanteen heikkenemiseen ja tehostaa tarvittaessa nopeasti omaa valmiutta. Puolustusvoimien kielellä valmiutta säädellään. Sitä ei käännetä katkaisijasta on- tai off-asentoon.
Suomi on kehittänyt johdonmukaisesti puolustusvoimien valmiutta, yhteistoimintakykyä ja tiedustelukykyä sen jälkeen, kun Venäjä miehitti ja liitti Krimin niemimaan laittomasti itseensä kevättalvella 2014 ja ryhtyi Itä-Ukrainan sodan osapuoleksi. Tämä työ on edennyt monella tasolla.
Uudet sopimusjärjestelyt muun muassa Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain kanssa tiivistävät puolustusyhteistyön verkkoja samanmielisten kumppanien kanssa.
Maavoimat perusti uudet valmiusyksiköt vuonna 2017. Ne ovat palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä koottuja, nopeaan toimintaan valmiita joukkoja. Viime vuonna päätettiin uudistaa maavoimien rakennetta. Aluejoukkojen reserviläiset ja kalusto siirretään paikallisjoukoille ja operatiivisille joukoille. Paikallispuolustus saa vastuuta hybridiuhkien torjunnassa.
”Muutokset voivat olla nopeita, sillä tilanne turvallisuusympäristössä on epävakaa.
Myös lainsäädäntöä on uudistettu. Aluevalvontalaissa vuodelta 2017 puolustusvoimat sai alueloukkaustilanteissa luvan käyttää voimakeinoja myös sellaisiin sotilaallisiin toimijoihin, joita ei voida tunnistaa. Samana vuonna puolustusvoimat sai uuden tehtävän: osallistumisen kansainvälisen avun antamiseen, aluevalvontayhteistyöhön ja muuhun kansainväliseen toimintaan.
Uusi tiedustelulainsäädäntö puolestaan tuli voimaan vuonna 2019. Se antaa suojelupoliisille ja puolustusvoimille entistä paremmat mahdollisuudet kerätä tiedustelutietoa siitä, mitä rajojen takana tapahtuu. Näin pyritään pidentämään ennakkovaroitusta turvallisuustilanteen muutoksista. Tiedustelutieto on hyödyllistä vaihtotavaraa: annetaan kumppanille jotakin ja saadaan jotakin tilalle.
Uusista monitoimihävittäjistä tehtiin vuoden lopussa hankintapäätös. Lockheed Martin F-35A -koneet tukevat koko puolustusvoimien taistelua, luovat tilannekuvaa ja parantavat Suomen tiedustelukykyä.
Venäjän aggressiivinen toiminta ei ole palvellut lainkaan sen omia tavoitteita. Venäjän naapurit, Suomi eturivissä, ovat vain tehostaneet puolustustaan ja tiivistäneet yhteistyön verkkoja.
Keskustelu Natoon liittymisestä on sekin kiihtynyt. Turvallisuuspolitiikasta on tulossa vuoden 2023 eduskuntavaalien tärkein teema.
Venäjän ei olisi kannattanut ryhtyä taas yrittämään etupiirien rakentamista Eurooppaan.
Artikkelia täsmennetty 30.1.2021 klo 14.20: Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin lisättiin kansainvälisen avun antaminen, mutta ei kansainvälisen avun vastaanottamista. Se lasketaan osaksi puolustusvoimien ensimmäistä tehtävää, kotimaan sotilaallista puolustamista.
