Pääkirjoitus: Sotilaallinen kilpajuoksu Ahvenanmaalle voi muuttua teoriasta todeksi – turvallisuuspoliittinen tilanne kiristyy Itämerellä

Itämeren laivaliikenteen solmukohdassa sijaitseva Ahvenanmaa on turvallisuuspoliittisesti Suomen Gotlanti.

Gotlannin rykmentin sotilaita partioimassa Visbyn satamassa viime viikolla.

16.1. 21:00

Venäjän laivaston maihinnousualusten liikkeet Itämerellä saivat länsinaapuri Ruotsin varpailleen: gotlantilaiset heräsivät lauantaina ajoneuvojen ja panssareiden jyrinään, kun Ruotsi toi saarelle lisää joukkoja – Naton kuljetuskoneilla.

Armeijansa jo kertaalleen alas ajanut Ruotsi viestii, että valmiina ollaan ja kumppanuus läntisen puolustusliiton Naton kanssa toimii. Hyvä niin. Vuonna 2013 venäläiset pommikoneet ja hävittäjät lensivät Gotlannin lähellä rauhassa, kun ilmavoimat vietti juhlapyhää.

Lue lisää: Tutkija: Gotlannin puolustuksen vahvistaminen on Ruotsilta selkeä viesti – ja Suomelle tervetullut siirto

Lue lisää: ”Mikään saari missään ei voisi olla tärkeämpi” – tämän takia Gotlanti on strategisesti niin merkittävä

Venäjän strategiassa on keskeistä pitää meritiet auki Itämerellä.

Venäjällä on laivastotukikohtia Suomenlahden pohjukassa Kronstadtissa ja Gotlantia vastapäätä, Kaliningradissa. Toisaalta Venäjällä on vahvoja strategisia etuja valvottavana Kuolan niemimaan tukikohdista Jäämerellä ja arktisella alueella.

Otteet ovat kovenemassa.

Norjassa uutisoitiin viime torstaina, että kevään suureen Cold Response -sotaharjoitukseen pohjoisessa osallistuu Natolta kaksi lentotukialusta saatto-osastoineen. Varsinkin USS Harry S. Truman -lentotukialusosaston myötä Yhdysvallat Nato-liittolaisineen haluaa näyttää Venäjälle, että tarvittaessa voimaa löytyy myös pohjoisille merille.

Kun tähän lisätään vielä Kiinan kasvanut mielenkiinto arktisella alueella, sotilaallinen toimeliaisuus tulee Suomen lähipiirissä huolestuttavasti lisääntymään, ja se taas kiihdyttää keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä.

Mikä on Kremlin turvallisuuspoliittisen lautapelin seuraava siirto?

Suomen turvallisuuspolitiikassa Pohjois-Eurooppa nähdään nykyään yhtenä kokonaisuutena, johon kuuluvat Itämeri ja Jäämeren alue. Suurvaltojen alueella harrastama sotilaallinen teatteri ja aseiden kalistelu heittävät sodan uhan Suomenkin päälle.

Jos Venäjä haluaa valvoa Itämeren laivaliikennettä ja varmistaa omat laivareittinsä, Gotlannin lisäksi sitä kiinnostaa varmasti myös Ahvenanmaa.

Saari on nyt valtiosopimuksella aseeton, demilitarisoitu, mutta sopimusta valvoo – Venäjä. Suomen valtiojohdon olisi pitänyt Venäjän heikkouden aikana 1990-luvun alussa mitätöidä sopimus samalla kun revittiin Neuvostoliiton aikainen YYA-sopimus, mutta se unohtui, kohtalokkain seurauksin. Kriisin kärjistyessä tarpeeksi pitkälle voi alkaa sotilaiden kilpajuoksu Ahvenanmaalle, ja siitä ei ole varmuutta, kuka kilvan voittaa: Suomi ja Ruotsi yhdessä vai Venäjä?

Täytyy muistaa, että sopimuksen valvojana Venäjä vahtii itse itseään ja on siis etulyöntiasemassa.

Lue lisää: Kommentti: Sopimusteksti paljastaa jäätävän totuuden – Venäjä on jo Ahvenanmaalla

Venäjän, Yhdysvaltain ja Naton välinen turvallisuuspoliittinen paini huipentuu ensi viikolla.

Venäjä odottaa vastauksia sopimusesityksiinsä Naton laajenemisen patoamisesta itään, vaikka käytännössä lännen kielteiset vastaukset tulivat jo viime viikolla. Mikä on Kremlin turvallisuuspoliittisen lautapelin seuraava siirto?

Jotain pitäisi tapahtua suuntaan tai toiseen, koska valtavan sotilaskeskittymän pitäminen Ukrainan rajalla alkaa käydä kalliiksi.

Jopa Venäjälle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?