Pääkirjoitus: Venäläisestä ydinvoimalasta ollaan hiljaa vaikka Natosta keskustellaan kiivaasti - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Vladimir Putinin uhkailu herätti kiihkeän Nato-keskustelun Suomessa – miksi venäläisestä ydinvoimalasta ollaan hiljaa?

Nato-jäsenyyden hakeminen on pitkä prosessi, mutta Fennovoiman ydinvoimalahankkeen turvallisuuspoliittinen selvitys voitaisiin tehdä heti.

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakennustyömaa Pyhäjoella marraskuussa 2021.

7.1. 6:45

Venäjän pullistelun, uhkavaatimusten ja kiristyneen kansainvälispoliittisen tilanteen takia Suomessa käydään kiihkeää keskustelua Nato-jäsenyyden hakemisesta. Sen varjoon on jäänyt energiayhteistyö Venäjän kanssa: Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoella. Hanke odottaa lopullista valtioneuvoston rakentamislupaa ja Säteilyturvakeskuksen (Stuk) siunausta, jonka pitäisi tulla ensi kesänä.

Rakennustöitä on alueella tehty jo vuosia.

Lue lisää: Vieläkö Fennovoima uskoo venäläiseen ydinvoimalaan Pyhäjoella? 10 olennaista kysymystä tämänhetkisestä tilanteesta

Fennovoiman hankkeessa on mukana suomalaisia yhtiöitä ja kuntia, mutta iso osa sen rahoituksesta tulee Venäjältä.

Reaktorin tekee Rosatom-konserni, joka on suoraan Venäjän johdon ohjauksessa. Hankkeessa on ollut monia mutkia matkassa, mutta sinnikkyyden taustalla lienee se, että ydinvoimala on Venäjälle tärkeämpi kuin Suomelle. Toteutuessaan se mainostaisi venäläistä energiaosaamista, joka kelpaa länteenkin, tässä tapauksessa Suomeen.

Voimala on ollut suomalaisille poliitikoille kuuma peruna; siitä ei ole innostunut oikein kukaan, mutta ei sitä ole juuri vastustettukaan. Ilmeisesti Suomessa jatketaan suomettuneen YYA-Suomen perinnettä, jossa ydinvoimaloita ja aseita ostettiin idästä ja lännestä – vuorotellen.

Hanhikivi 1 -voimala on yritys- ja liiketoimintaa, ja se rakennetaan kannattavuuslaskelmien perusteella. Siitä ei ole kahta sanaa. Silti Venäjän iso rooli hankkeessa aiheuttaa sen, että energialaitos ei ole kokonaan irrallaan suurvaltapolitiikasta.

Päinvastoin.

Ydinvoimala on Venäjälle tärkeämpi kuin Suomelle.

Se voi olla yksi osa sitä tilanteessa, jossa Yhdysvallat ja EU lähtevät kiristämään talouspakotteita Venäjää vastaan. Lienee selvää, että uusien pakotteiden asettamisen jälkeen venäläinen yhtiö ei rakenna ydinvoimalaa EU-maahan eikä Venäjältä Saksaan vedettyä Nord Stream 2 -kaasuputkea avata käyttöön.

Puolustusministeriö esitti lausunnossaan turvallisuuspoliittista selvitystä voimalahankkeesta. Rosatom-konsernilta hankittava ydinvoimalaitos voisi sitoa Suomea kiinni Venäjään ja antaisi Venäjälle paljon uusia mahdollisuuksia hybridivaikuttamiseen Suomessa. Tässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa erillinen selvitys olisi enemmän kuin paikallaan.

Natosta kyllä keskustellaan innokkaasti. Miksi ei voimalahankkeesta?

Nyt vaikuttaa siltä, että päättäjät menevät Säteilyturvakeskuksen taakse piiloon odottamaan teknisten lupaehtojen täyttymistä.

Täytyy muistaa, että Venäjälle mutta varsinkin Kiinalle talous on myös väylä levittäytyä ja lisätä vaikutusvaltaa. Yleensä se tarkoittaa saajamaalle tanssimista maksajan pillin mukaan kuten viime päivien uutiset kauppasodasta Liettuan ja Kiinan välillä kertovat.

Miten pitkälle Vladimir Putinin Venäjä on valmis uhkapelissään menemään? Se on arvoitus. Kremlissä on varmasti käyty strategiapeli, jossa listataan mahdolliset voitot ja tappiot.

Ehkä vienosti voi toivoa Putinin ymmärtävän, että äärimmilleen viety tilanteen kärjistäminen voi viedä Suomen Natoon tai romuttaa haaveet Suomesta venäläisen ydinteknologian näyteikkunana – tai molemmat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?