Ylellä pyörivä dokumenttisarja Kylmän sodan Suomi tulee ulos äärimmäisen ajankohtaiseen aikaan.
Sarjaa kannattaa katsoa kuin ennakkovaroituksena siitä, mitä voisi tapahtua, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin saisi läpi vaatimuksensa puolustusliitto Naton laajentumisen pysäyttämisestä.
Nykyiseen vapaaseen Suomeen tottuneiden suomalaisten on korkea aika herätä ajattelemaan, mitä Putin yrittää itse asiassa tehdä. Minkä kaiken Putin yrittää riistää nyt pois paitsi Ukrainalta niin myös Suomelta ja Ruotsilta?
”Parisuhdetermeillä sanottuna on Suomi-neidon oma asia, pysyykö se sinkkuna tai kenen kanssa se deittailee.
Nato-keskustelu pyörii meillä edelleen juupas-eipäs-akselilla. Perinteiset kaksi vastakkaista todistelukuoroa hallitsevat puhetta.
Ensimmäinen joukko julistaa, että Suomen ei pidä missään nimessä hakea Nato-jäsenyyttä. Eikä sitä kannata tehdä varsinkaan nyt, kun Venäjä kiivaasti vastustaa.
Toinen joukko rummuttaa, että Suomen olisi pitänyt jo aikaa sitten liittyä Naton jäseneksi. Heidän mielestään jäsenyyttä olisi haettava vihdoin nyt, kun Putinin aggressiiviset aikeet Eurooppaa kohtaan ovat paljastuneet.
Keskusteluun on vastikään liittynyt myös kolmas ryhmä, jonka mielestä Venäjän kanssa kannattaisi sopia, liennyttää ja tulla vastaan.
Tämän leirin mielestä olisi aivan hyvä asia, että Yhdysvallat ja Nato sopisivat Venäjän kanssa Putinin vaatimasta Naton laajentumiskiellosta – tai vaikkapa vain määräaikaisesta laajentumistauosta.
Heidän mielestään mitään ihmeellistä ei tapahtuisi, vaikka Naton ovet laitettaisiin säppiin. Eihän Suomi ole juuri nyt joka tapauksessa Natoon liittymässä ja hyvin tässä on pärjätty kaikki nämä vuodet ilman Natoakin, he selittävät.
Lue lisää: Biden ja Putin pitävät puhelinkokouksen
Lue lisää: Kommentti: Bidenilla on taas aikaa Putinille – Venäjä nauttii puhelindiplomatiasta
Olennaisin asia hämärtyy tämän todistelupuheen keskellä.
Miten Suomen asema muuttuisi, jos meiltä vietäisiin kokonaan mahdollisuus valita itse? Mitä tapahtuisi, jos meiltä lähtisi pois se kuuluisa Nato-optio?
Näin saattaisi käydä, jos Yhdysvallat tekisi Venäjän kanssa vaikkapa salaisen kassakaappisopimuksen. Se kiistettäisiin julkisuudessa, mutta silti Venäjä itse tietäisi, että Suomella ei olisi enää mahdollisuutta hakea eikä saada Nato-jäsenyyttä.
Julkinen sopimus Naton laajenemisen estämisestä on epätodennäköisempi, mutta ei täysin mahdoton sekään. Jos julkinen sopimus tehtäisiin, vaikkapa vain määräajaksi, puhuttaisiin joka tapauksessa vuosista. Eikä kukaan tietäisi, millainen maailma olisi sen jälkeen, jatkettaisiinko jäädyttämistä taas.
Nato-option sitovassa poisviemisessä ei olisi kysymys pelkästään sotilaallisesta puolustusratkaisusta.
Siitä se nimittäin vasta alkaisi. Venäjän tulo iholle muillakin elämänalueilla.
Tuskin Venäjä silloinkaan Suomeen hyökkäisi. Ei Venäjän tarvitsisi, meitä pidettäisiin ruodussa muilla tavoin.
Meistä tulisi osa Venäjän etupiiriä poliittisesti ja henkisesti. Suomen olisi sen jälkeen otettava Venäjän mielipide huomioon aivan eri tavalla esimerkiksi politiikassamme Euroopan unionissa, kansainvälisessä roolissamme ihmisoikeusasioissa sekä Suomen sisä- ja kauppapolitiikassa.
Poliitikkomme kävisivät pikku hiljaa varovaisemmiksi, ja toimittajat alkaisivat sensuroida itseään. ”Oikeamielisen idänpolitiikan” opastajat saisivat äänensä kuuluviin täysin toisella painoarvolla kuin nykyisin.
Eikä Venäjän epäluuloisuus siihen loppuisi. Moskova keksisi yhä uusia aiheita turvallisuushuolilleen – aivan kuten mustasukkainen puoliso keksii koko ajan lisää syitä rajoittaa oman rakkaansa elinpiiriä.
Vapaus valita on eri asia kuin se, että valinta olisi tehtävä juuri nyt.
Parisuhdetermeillä sanottuna on Suomi-neidon oma asia, pysyykö se sinkkuna tai kenen kanssa se deittailee. Päätösvalta siitä ei kuulu Venäjälle eikä sitä pidä antaa Venäjälle edes hetkeksi.