Pääkirjoitus: Saksalaiset äänestivät vakauden puolesta – Euroopan mahtivaltion suunta muuttuu, mutta vain maltillisesti

Sosiaalidemokraattien Olaf Scholz on vahva ehdokas uudeksi liittokansleriksi; nousu valtaan vaatii sitkeyttä ja kompromisseja neuvottelupöydässä.

Sosiaalidemokraattien kansleriehdokas Olaf Scholz vei puolueensa niukkaan voittoon liittopäivävaaleissa. Kuvassa Scholz ja puolueen toinen puheenjohtaja Saskia Esken vaali-iltana Berliinissä.

27.9.2021 21:00

Politiikan värikartta muuttui hieman sunnuntain liittopäivävaaleissa Saksassa. Maan pohjois- ja länsiosiin ilmestyi lisää sosiaalidemokraattien punaista, kristillisdemokraattien musta väri haalistui etelässä, ja kansallismielisten sininen kiila pysyi paikoillaan Saksissa ja Thüringenissä. Vihertävintä oli suurissa kaupungeissa.

Euroopan mahtivaltion kurssia liittopäivävaalit kääntävät vain hieman. Saksalaisille tärkeä arvo on vakaus, ja se näkyy vaalituloksissa. Historiallisen huonon tuloksen saaneet kristillisdemokraattiset sisarpuolueet CDU ja CSU menettivät ensimmäisten analyysien mukaan ääniä lähinnä muille maltillista politiikkaa ajaville puolueille, ei äärilaidan oikeistopopulisteille.

Lue lisää: ”Pudotus on totta kai suuri, mutta me tiesimme sen” – olut virtasi saksalaiskaupungin vaalivalvojaisissa

Vaalitulos merkitsee sitä, että hallitusvalta saattaa jakautua useammalle kuin kahdelle puolueelle. Se pakottaisi hallituskumppanit hankaliin kompromisseihin muun muassa ilmasto- ja turvallisuuspolitiikassa. Kuinka nopeita päästöleikkauksia Saksa tekee? Millaisia suhteita se hakee Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään?

Kaikesta päätellen hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat. Pitkittyessään ne pitävät koko Eurooppaa kuukausikaupalla epävarmuuden tilassa.

Angela Merkelin vahvin seuraajaehdokas on sosiaalidemokraattien Olaf Scholz. Hän lähtee tunnustelemaan hallitusyhteistyötä niin sanotussa liikennevalokoalitiossa, mahdollisina kumppaneinaan vihreät ja liberaalipuolue FDP.

Armin Laschet epäonnistui kampanjassaan pahasti.

Kristillisdemokraattien kansleriehdokas Armin Laschet puolestaan epäonnistui kampanjassaan pahasti. Portti kanslerinvirastoon saattaa kuitenkin vielä avautua CDU:lle, jos Scholz ei pääse sopuun hallitusohjelmasta vihreiden ja FDP:n kanssa. Mikäli kumpikaan suurista puolueista ei saa hallitusta kasaan, voi nykyinen yhteishallitus saada jatkoaikaa. Se olisi valtava pettymys muutoksen puolesta äänestäneille.

Uusi hallitus pitänee talous- ja rahapolitiikan päälinjat entisellään. Sekä Scholz että Laschet kannattavat Saksan paluuta perustuslakiin kirjattuun talouskurisääntöön, josta Merkel luopui koronapandemian ajaksi. Seuraava kansleri tarttunee velkajarrun kahvaan viimeistään vuonna 2023.

Lue lisää: Tämän takia sinunkin kannattaa olla kiinnostunut Saksan vaaleista

Suomelta Merkelin vetäytyminen politiikasta vie tärkeän yhteistyökumppanin. Menetys ei kuitenkaan ole korvaamaton. Kuka Saksan seuraava liittokansleri sitten onkin, Suomen on rakennettava häneen hyvät ja toimivat yhteydet.

Saksan seuraavalta hallitukselta odotetaan suurta julkista panostusta muun muassa digitalisaation ja vihreän siirtymän edistämiseen. Investoinnit infrastruktuuriin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tarjoavat Suomen vientiteollisuudelle paljon mahdollisuuksia. Kysynnän kasvu on meidän kannaltamme erinomaista. Tutulle kauppakumppanille on helppo tarjota suomalaista osaamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?