Pääkirjoitus: Trumpin tyyli elää ja voi hyvin suurvaltapolitiikassa - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Donald Trumpin tyyli elää ja voi hyvin suurvaltapolitiikassa ilman Trumpiakin

Ranskan ja Yhdysvaltain sanasota sukellusvenekaupoista paljasti Euroopan olemattoman painoarvon kansainvälisessä politiikassa.

Sukellusvenekaupoista syttyi sanasota Yhdysvaltain ja Ranskan kesken.

19.9. 21:00

Donald Trumpin arvaamattomuus, törkypuheet ja totuuden vääristely olivat asioita, joiden piti jäädä historiaan. Toisin kävi. Viime päivinä lännen leiri on ollut sekaisin kuin seinäkello. Ellei jopa enemmän sekaisin kuin Trumpin pahimpina päivinä.

Nyt tukkanuottasilla ovat presidentti Joe Bidenin Yhdysvallat ja presidentti Emmanuel Macronin komentama Ranska. Ranska suivaantui, koska Australia hylkäsi ranskalaisia sukellusveneitä koskevan kaupan ja päätti rakentaa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä Yhdysvaltain avustuksella. Samalla Australia, Yhdysvallat ja Britannia ilmoittivat uudesta AUKUS-nimellä kulkevasta puolustusliittoumasta.

Yhteistyöllä padotaan Kiinan sotilaallista ja taloudellista uhkaa Tyynellämerellä.

Lue lisää: Kommentti: Biden hakee voimaa Kiinaa vastaan – mutta onko se vain varjonyrkkeilyä?

Ranskalainen kansallistunne kuohahti ja sanansäilä alkoi heilua: Yhdysvaltoja syytettiin valehtelusta, luottamuksen pettämisestä ja Euroopan halveksunnasta. Eikä tässä kaikki. Ranska kutsui lähettiläänsä kotiin sekä Yhdysvalloista että Australiasta.

Ele on symbolinen, mutta diplomatiassa se on leka, jota harvemmin tulee nähtyä länsiliittolaisten kesken.

Australiassa asiaa ihmetellään erityisesti siksi, että Australian mukaan Ranska tiesi tilausten perumisesta hyvissä ajoin. Ranskan reaktioiden perusteella isku olisi tullut yllättäen ja osuen suoraan – vyön alle.

Donald Trump ehti järkyttää transatlanttisia suhteita virkakaudellaan monta kertaa. Hän uhkasi amerikkalaisjoukkojen vetäytymisellä Euroopan tukikohdista, vaati Nato-liittolaisilta enemmän taloudellisia uhrauksia yhteiseen puolustukseen ja potki Saksan autoteollisuutta pitäen sitä uhkana Yhdysvaltain taloudelle.

Kauppasotaakin viriteltiin.

Bidenin valinta presidentiksi palautti pöytätavat, mutta yhteenotto Ranskan kanssa kertoo, että Yhdysvaltain intressit ovat tiukasti Tyynellämerellä sekä taloudellisesti että sotilaallisesti.

Kiina oli ykkösvihollinen Trumpille ja sitä se on myös Bidenille.

Presidentti Macronin on vaikea niellä poliittista ja taloudellista tappiotaan tässä isojen poikien miljardipelissä. Se on jopa ymmärrettävää. Macron haluaa vahvan ja yhtenäisen EU:n, jolla olisi yhteinen puolustus ja talous ja joka olisi vahva vaikuttaja kansainvälisessä politiikassa. Tässä ajatusleikissä valta keskittyisi Ranskan ja Saksan käsiin. Sanasota Yhdysvaltain kanssa kertoo Macronille ainakin sen, että tie aidoksi vaikuttajaksi tulee olemaan pitkä ja kivinen.

Vastoin Macronin unelmia Eurooppa uhkaa jäädä sotilaalliseksi ja taloudelliseksi lilliputiksi, kansainvälisen politiikan piipittäväksi sivustaseuraajaksi.

Tilannetta ei helpota se, että samalla pitäisi yrittää tulla toimeen koko ajan uhkaavammaksi muuttuvan Venäjän kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?