Pääkirjoitus: Eläkkeelle vasta 70-vuotiaana on eläkejärjestelmän karmea uhkakuva - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Entä jos pääsisit eläkkeelle vasta 70-vuotiaana – eläkejärjestelmän uhkakuvat eivät ole kivoja

Eläkejärjestelmän uudistaminen kannattaa aloittaa jo nyt. Edessä voi olla todella ikäviä päätöksiä, jos asian kanssa viivytellään, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Syntyvyys alenee ja väki harmaantuu. Yhtälö aiheuttaa haasteita eläkejärjestelmän rahoitukselle.

17.9. 18:00

Suomalaista eläkejärjestelmää kehutaan, eikä syyttä.

Se on tasapuolinen, läpinäkyvä ja kansalaisen kannalta yksinkertainen ja mikä tärkeintä, ansaitut eläkkeet säilyvät työpaikan vaihdoksista huolimatta. Kansalainen voi keskittyä tekemään töitä, järjestelmä hoitaa hänelle laskennallisen eläkkeen ilman, että itse täytyy tehdä säätöjä. Eikä tässä kaikki. Järjestelmä takaa kohtuullisen eläketurvan niille, joilla on pitkät työurat takana.

Tämähän näyttää hyvältä.

Periaatteessa.

Tuore Eläketurvakeskuksen raportti nostaa jälleen kerran esiin systeemin vaaran paikat.

Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa työeläkemaksuilla. Niitä maksavat työnantajat, työntekijät sekä yrittäjät. Näin töitä tekevä sukupolvi rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet, ja ylijäävä osuus rahastoidaan tulevaisuuden varalle.

Viimeinen suuri eläkeuudistus astui voimaan vuonna 2017.

Eläkeikä alkoi nousta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä portaittain siten, että vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 syntyneistä lähtien vanhuuseläkkeen alaikäraja sidottiin elinajanodotteeseen. Mitä vanhemmaksi ikäluokat elävät, sitä korkeammaksi nousee eläkeikä – seitsemänkymppisenä eläkkeelle ei ole kohta enää vitsi, vaan totisinta totta.

Eläkeuudistus ei kuitenkaan korjannut perusongelmia.

Väki vähenee, rahaa eläkkeisiin ei kerry tarpeeksi ja eläkeläisten määrä kasvaa, koska ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Pandemian aikana syntyvyys Suomessa otti hyppäyksen ylös, mutta se tuskin jää pysyväksi ilmiöksi.

Jotain tarttis lähivuosina tehdä.

Korjaustoimet ovat pahimmillaan todella ikäviä – poliitikoille. Eläkemaksujen nosto, eläkekatto, eläke-etujen heikentäminen, eläkkeiden verotus, eläkeiän nosto ja kaikkein hurjimpana vaihtoehtona maksussa olevien eläkkeiden leikkaus.

Kaikki toimenpiteitä, joita kukaan terveellä itsesuojeluvaistolla varustettu poliitikko ei esitä, ei ainakaan ennen vaaleja. Maksussa olevien eläkkeiden sorkkiminen ei varmaan onnistuisi senkään takia, että eläkeläiset alkaa olla ainoa ryhmä, joka jaksaa vaaleissa äänestää.

Mutta.

Mitä pidempään odotellaan, sitä kovempia keinoja joudutaan käyttämään.

Sukupolvien väliseen tulonjakosotaan ovat kaikki ainekset kasassa.

Oman eläketurvan miettiminen ja sijoitusvaihtoehtojen puntarointi ovat paikallaan, jos eläkejärjestelmän kestävyyden yllä leijuu musta pilvi. Silti on jotenkin uskomatonta, että mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa keskustellaan siitä, miten sijoittamalla ja säästämällä voi päästä ”eläkkeelle” eli pois työelämästä – jo nelikymppisenä.

Tätähän eläkejärjestelmän rahoitus ei kestä ollenkaan.

Työelämässä on jotain pahasti vinksallaan, jos entistä nuoremmat työntekijät uupuvat ja haaveilevat rennosta joutilaisuudesta palmujen katveessa. Hallituksen perhevapaauudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta muutakin joustavuutta tarvitaan. Maahanmuutto ei yksin ratkaise asiaa.

Köyhiä, pienituloisia eläkeläisiä on paljon, mutta keskimääräisesti eläkeläisillä menee juuri nyt hyvin. Sukupolvien väliseen tulonjakosotaan ovat kaikki ainekset kasassa. Sitähän aina välillä lietsotaan.

Lue lisää: Kommentti: Katso, oletko köyhä – Tiian, 25, mielestä ”toivo paremmasta elämästä on vain typerä haave”

Ja muistetaan tämäkin:

Loppujen lopuksi kyse ei ole eläkejärjestelmän, vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?