Pääkirjoitus: Ääriliikkeet värväävät suomalaisia nuoria – väkivaltaisen ajattelun levittäminen koronan varjossa on vastenmielinen ilmiö - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Ääriliikkeet värväävät suomalaisia nuoria – väkivaltaisen ajattelun levittäminen koronan varjossa on vastenmielinen ilmiö

Lapsiin ja nuoriin kohdistettu rekrytointi saattaa tuottaa vahinkoa, joka tulee esille vasta vuosien kuluessa.

Muutokset nuorten pukeutumisessa ja kaveripiirissä saattavat kertoa radikalisoitumisesta. Poliisi jalkautui Helsingin rautatieasemalle keskustelemaan nuorten kanssa viime toukokuussa.

8.9. 21:00

Erilaiset ääriliikkeet ovat käyttäneet hyväksi koronapandemian luomaa kaaosta, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestön keskiviikkona julkaisema raportti Nuoret ääriliikkeiden rekrytoinnin kohteena.

Tutkimustietoon, järjestön omaan tiedonkeruuseen ja asiantuntijahaastatteluihin perustuva raportti on käytännönläheinen ja silmiä avaava. Se osoittaa, etteivät ääriliikkeiden rekrytointikampanjat ja vihankylvö ole vain jokin epämääräinen kansainvälinen ilmiö. Lapsia ja nuoria houkutellaan ääriliikkeiden toimintaan myös Suomessa.

Raportti päättelee, että pandemia on aiheuttanut nuorten parissa syrjäytymistä, ulkopuolisuuden tunnetta ja pettymystä yhteiskuntaan. Näköalattomuus ja tulevaisuudenuskon puuttuminen luovat kasvualustaa radikaalille ajattelulle. Kun lisää lannoitteeksi altistumisen yksipuoliselle tiedolle, propagandalle ja salaliittoteorioille, saattavat nuoret ajautua väkivaltaisen ääriajattelun piiriin.

Näköalattomuus ja tulevaisuudenuskon puuttuminen luovat kasvualustaa radikaalille ajattelulle.

Otollisia kohteita uusia kannattajia rekrytoiville ääriliikkeille ovat raportin mukaan erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvat, yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet nuoret. Heitä jäsenikseen havittelevien liikkeiden kirjo on laaja: joukossa on äärioikeistolaisia ja uusnatsistisia, äärivasemmistolaisia ja radikaali-islamistisia toimijoita.

Rekrytointikanavina liikkeet käyttävät muun muassa huumorilla höystettyä verkkoviestintää, sosiaalista mediaa, videopelialustoja, pimeän verkon foorumeita ja fyysisiä kohtaamisia. Yksi menetelmistä on grooming: kohteen systemaattinen houkuttelu suostuttelun, painostuksen ja manipuloinnin avulla.

Pelastakaa lapset -järjestön mukaan aikuiset eivät välttämättä tiedä eivätkä ymmärrä sitä, millä verkkoalustoilla nuoret liikkuvat ja miten nämä käyttäytyvät netissä. Raportti kehottaakin vanhempia, huoltajia ja nuorten parissa työskenteleviä seuraamaan muutoksia nuorten käytöksessä, kaveripiirissä, ajattelussa, mielipiteissä ja pukeutumisessa.

Nuoruuteen liittyy usein kapinointi, eivätkä muutokset ole aina merkki radikalisoitumisesta. Tärkeintä olisikin olla läsnä nuorten arjessa ja rohkaista näitä kertomaan avoimesti huolistaan. ”Kyseenalaistamista, vähättelyä, tuomitsemista, ylireagointia syyllistämistä tulisi sitä vastoin välttää”, raportissa kirjoitetaan. Nämä ovat hyviä neuvoja.

Lue lisää: Voiko Afganistanin tilanne vaikuttaa Suomen turvallisuuteen? Supo seuraa inspiroituvatko ääri­ajattelijat Talebanista

Väkivaltaisen ääriajattelun torjumiseksi tarvitaan lisäksi koulua. Hyvä perusopetus voi tehdä paljon muun muassa syrjäytymisen estämiseksi. Koulun rooli on keskeinen myös kriittisen ajattelun ja medialukutaidon opettajana.

Loppujen lopuksi kysymys on ihmiseksi kasvamisesta. Jos nuoret varttuvat ajatteleviksi, tunteviksi ja toiset huomioon ottaviksi aikuisiksi, ei väkivaltainen ekstremismi saa jalansijaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?