Pääkirjoitus: Niinistön ehdotus pelottaa Putinia – ”Helsingin henkeä” epäillään Venäjällä lännen salajuoneksi

Presidentti Sauli Niinistön saavutuksena voi pitää kuitenkin jo sitä, että Venäjän propaganda ei ole mustamaalannut hänen aloitettaan Helsingin hengen huippukokouksesta, Arja Paananen kirjoittaa.

3.9.2021 21:00

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ryhtynyt pitämään toistuvasti esillä ideaansa, jonka mukaan maailma tarvitsee jälleen ”Helsingin henkeä”. Viime viikolla hän edisti aloitettaan Ylen Ykkösaamussa, ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä ja Kiovan Krim-foorumissa.

Niinistö viittaa Helsingin hengellä vuoden 1975 Etykiin eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Kaksi täysin vastakkaista leiriä – Yhdysvaltain johtama länsi ja Neuvostoliiton johtama itä – kykenivät tuolloin sopimaan monista pelisäännöistä kylmän sodan jännitteistä huolimatta.

Jos Niinistön haave toteutuisi, vuonna 2025 vietettäisiin Helsingin hengen 50-vuotisjuhlaa ja liennytettäisiin taas. Yhdysvaltain, Venäjän ja Euroopan lisäksi mukaan kaivattaisiin nyt kipeästi ainakin Kiinaa.

Niinistön haasteena on edistää aloitettaan jatkossa niin, että suurvallat eivät jumitu pelkoihin ”Helsingin vapaudenhengen” irti päästämisestä.

Juuri nyt maailmanmeno näyttää kuitenkin siltä, että Niinistön aloitteen toteutuminen vaikuttaa epärealistiselta, ellei jopa utopistiselta.

Venäjän propaganda on maalaillut Etykistä ja sen seurauksena syntyneestä Etyjistä – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä – jo vuosikausien ajan kaiken pahan alkua ja juurta.

Vastikään Etyj joutui luopumaan kokonaan suunnitelmistaan tarkkailla Venäjän parlamenttivaaleja 17.-19. syyskuuta. Maahan olisi päästetty vain 60 tarkkailijaa, kun Etyj olisi tarvinnut ainakin 500. Moskovan virallinen selitys rajoituksille oli koronavirus, mutta todelliseksi syyksi epäillään vaalivilpin salailua.

Syyskuun lopulla Etyjin tarkkailijoita uhkaa puolestaan joutuminen pois kahdelta Itä-Ukrainan vastaiselta rajanylityspisteeltä, sillä Venäjä ei aio jatkaa heidän mandaattiaan.

Venäjän propaganda suree myös jo aivan avoimesti sitä, että Neuvostoliitto hyväksyi Helsingissä niin kutsutun ”ihmisoikeuskorin”.

Helsingin Etyk on tuomittu Kremlin-mielisissä julkaisuissa ansaksi, johon Leonid Brezhnev erehtyi astumaan. Ajatuskulun mukaan länsi kylvi ihmisoikeusvaatimukset itäblokin sisälle riidansiemeniksi, ja alkujaan Moskovan voittona pidetty Helsingin kokous kääntyikin Neuvostoliiton hautajaisten alkusoitoksi.

Helsingin henki yhdistyy siis Putinin ajatuksissa väistämättä epäilyyn salajuonesta ja pelkoon siitä, että mikä tahansa lännen kanssa tehty kompromissi voisi johtaa nyt Venäjän hajoamiseen.

Kuuluisassa Münchenin turvallisuuskokouksen puheessaan 2007 Putin ryöpytti jo Etyjiä. Hänen mukaansa järjestö on muuttumassa ”vulgaariksi työkaluksi, joka edistää yhden ainoan maaryhmän ulkopoliittisia intressejä”.

Niinistön henkilökohtaisesta arvovallasta todistaa se, että Venäjän media on käsitellyt huippukokousaloitetta hämmästyttävän neutraalisti, joskin melko laimeasti. Kaikista epäluuloistaan huolimatta jopa Putinin kerrotaan antaneen ehdotukselle alustavaa tukea.

Niinistön haasteena on edistää aloitettaan jatkossa niin, että suurvallat eivät jumitu pelkoihin ”Helsingin vapaudenhengen” irti päästämisestä. Parhaimmillaan Helsingin henki olisi syvää ymmärrystä siitä, että aseilla ja voimalla ei voi ratkaista sellaisia asioita kuten esimerkiksi Arktiksen kohtalo, ilmastonmuutos ja uudet pandemiat.

Jos Helsingin hengen huippukokous toteutuisi 2025, Niinistö itse olisi jo väistynyt presidentin tehtävistä. Putin sen sijaan olisi mitä ilmeisimmin yhä vallassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?