Afganistanin keskushallitus ajautui sunnuntaina luhistumisen partaalle pian sen jälkeen, kun ääriliike Talebanin joukot olivat saartaneet Kabulin. Myönteisintä dramaattisessa päivässä oli se, että osapuolet olivat neuvotteluyhteydessä rauhanomaisesta vallanvaihdosta.
Kabulin nopea kukistuminen sai monet muistelemaan Vietnamin sodan päättymistä Saigonissa vuonna 1975. Vertailu on osuva sekä symbolisesti että käytännön tasolla. Saigonista levisi maailmalle uutiskuvia helikoptereista, jotka evakuoivat Yhdysvaltain suurlähetystöä viime hetkillä ennen kaupungin valtausta. Sunnuntaina julkaistut kuvat Kabulista muistuttavat hätkähdyttävästi näkymiä Saigonista ja kertovat supervallan kirvelevästä tappiosta sissiarmeijaa vastaan.
Lue lisää: Naiset ja toisinajattelijat odottavat kauhulla Talebanin paluuta
Etelä-Vietnamin kaaduttua aloittivat uudet vallanpitäjät hallinnossa ja armeijassa palvelleiden laajat puhdistukset, ja pakolaisten virta naapurimaihin kiihtyi. Sama näyttää olevan edessä Afganistanissa. Talebanin vakuutukset armahduksista, kostotoimien välttämisestä ja naisten aseman turvaamisesta eivät ole uskottavia. Tiedot maakunnista kertoivat, että entisen hallinnon jäsenten teloitukset ovat jo alkaneet.
Talebanin hirmuvallan paluuta Afganistaniin voi pitää jo tapahtuneena tosiasiana. Keskushallitusta tukeneiden länsimaiden olisikin nyt syytä välttää syyllisten etsimistä ja keskittyä estämään pahimpien skenaarioiden toteutuminen, vaikka sitten neuvotteluin Talebanin kanssa.
Keskeisintä ja kiireisintä on torjua välitön humanitaarinen katastrofi ja pakolaiskriisi. Afganistanin ulkorajoille on jo syntynyt painetta: Pakistan odottaa noin 800 000 afgaanin yrittävän päästä rajan yli Talebania pakoon. Maan shiiavähemmistön pelätään lähtevän liikkeelle kohti Irania. Pakolaisten kokonaismäärä saattaa nousta miljooniin, ja virta voi ulottua lähivuosina Eurooppaan saakka.
”Talebanin hirmuvallan paluuta Afganistaniin voi pitää jo tapahtuneena tosiasiana.
Kabulin nopea luhistuminen kertoo siitä, että sotiminen on helpompaa kuin rauhan rakentaminen.
Afganistaniin ei 20 vuodessa saatu vakautta eikä toimivaa, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen rakentuvaa hallintoa – ei edes tuhansien ihmishenkien ja satojen miljardien eurojen uhrauksin. Työtä Afganistanin rauhan puolesta teki osaltaan noin 2 500 suomalaista kriisinhallintajoukkojen sotilasta, joista kaksi menetti henkensä palvelustehtävissä.
Talebanin voitosta huolimatta länsimailla on yhä moraalinen velvollisuus auttaa afgaanisiviilejä. Tämän velvollisuuden piiriin kuuluu hakea turvaan – jos se on mahdollista – ne afganistanilaiset, jotka ovat olleet kansainvälisen kriisinhallintaoperaation tai länsimaisten lähetystöjen palveluksessa ja joutuneet sen vuoksi hengenvaaraan.