Pääkirjoitus: Suomen tylsimmät vaalit odottavat jo nurkan takana – kuka jaksaa innostua aluevaaleista? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Suomen tylsimmät vaalit odottavat jo nurkan takana – kuka jaksaa innostua aluevaaleista?

Kesäkuun kuntavaaleissa saatiin sotien jälkeen heikoin äänestysprosentti. Tammikuun ensimmäisissä aluevaaleissa tämäkin surkea ennätys luultavasti lyödään. Puolueilla on urakkaa kerrakseen tehdä vaaleista mielenkiintoiset.

Kesäkuun kuntavaalien äänestysprosentti jäi surkeaan 55,1:een. Tammikuun ensimmäisissä aluevaaleissa äänestysprosentti arvioidaan jäävän vaalihistorian alhaisimmaksi.

3.8. 21:00

Kesäkuun kuntavaaleissa valitut kaupungin- ja kunnanvaltuustot kokoontuivat maanantaina monessa kaupungissa ja kunnassa ensimmäiseen kokoukseensa ja järjestäytyivät.

Kesäkuun kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli sotien jälkeen alhaisin. Äänestysprosentti laski 55,1:een.

Mutta huonotkin ennätykset on luotu rikottaviksi. Jo puolen vuoden kuluttua tammikuussa Suomessa järjestetään ensimmäiset alue- eli maakuntavaalit, joissa valitaan valtuustot sote-ratkaisun mukaisesti 21 uudelle hyvinvointialueelle. Poliittisesti valituille aluevaltuustoille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen myötä suurin osa kuntien nykyisistä tehtävistä.

Jopa kuntavaalien surkea 55,1 prosentin äänestysaktiivisuus jää aluevaaleissa haaveksi, minkä myös poliitikot myöntävät. Uuden hallintoportaan luominen on ollut todella tuskaista, mutta poliittisen hallinnon luominen on vasta alkutekijöissään.

Puolueille ensimmäiset aluevaalit aiheuttavat harmaita hiuksia. Ehdokkaita asetetaan koko hyvinvointialueelle, ja valtuutettuja valitaan 59-89 hyvinvointialueen koon mukaan. Puolueiden välisen taistelun lisäksi pikkukuntien ehdokkaat kamppailevat suurten maakuntakaupunkien ehdokkaita vastaan, joten jotkut kunnat saattavat jäädä jopa ilman edustajaa.

Poliittisesti aluevaaleja pidetään nimenomaan keskustan ikiaikaisen haaveen eli maakuntien Suomen toteutumisen ensiaskeleena, mutta päinvastoin kuin yleisesti luullaan, keskusta saattaa menettää niissä valtaansa.

Kuntavaalien osalta hoetaan aina, että kyseessä ovat äänestäjän kannalta tärkeimmät vaalit. Vaikka tämä on totta, se ei näy äänestysaktiivisuudessa. Aluevaaleihin pätee sama. Niissä äänestetään terveys- ja sosiaalipalvelusta, jotka koskettavat kaikkia kansalaisia läheisesti.

Poliitikkojen ja puolueiden vastuu on suuri kielenkäyttöä myöten. Sosiaalialan fraseologiasta pitää päästä eroon, ja esimerkiksi terveydestä, vanhusten hoidosta, lastensuojelusta ja muista ihmisten arkeen liittyvistä asioista pitää puhua nimenomaan arkikielellä eikä paeta hallintohimmeliretoriikan taakse. Se lisää myös kiinnostusta vaaleihin.

Onneksi tammikuun aluevaalit jäävät vaalihistoriassa poikkeukseksi.

Onneksi tammikuun aluevaalit jäävät vaalihistoriassa poikkeukseksi. Jatkossa vuodesta 2025 aluevaalit järjestetään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa. Ylipäätään Suomessa kannattaisi yhdistää vaaleja toisiinsa, jottei ainakaan vaaliväsymystä päästäisi syyttämään heikosta äänestysaktiivisuudesta. Esimerkiksi eduskunta-, alue- ja kuntavaalien yhdistäminen voisi olla mahdollista, sillä onnistuu se muissakin maissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?