Pääkirjoitus: Opiskelijoiden päästävä lähiopintoihin – nuoret ovat maksaneet koronasta jo liian kovan hinnan - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Opiskelijoiden päästävä lähiopintoihin – nuoret ovat maksaneet koronasta jo liian kovan hinnan

Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä, että nuoret pääsevät syksyllä lähiopintoihin. Mikään ei korvaa opiskelijayhteisöä, jossa voidaan keskustella asioista kasvokkain.

30.7. 21:00

Näin tässä ei pitänyt käydä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi keskiviikkona Ylen A-Studiossa, että syksyn lähiopetus voi olla vaarassa. Erityisesti vaarassa ovat yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja mahdollisesti myös toisen asteen lähiopetus.

Useat poliitikot ärähtivät. Lapsiin ja nuoriin ei pidä enää kohdistaa koulusulkuja.

Lue myös: Ministerit Li Andersson ja Maria Ohisalo eivät palauttaisi etäopetusta kevyin perustein

STM on huolissaan terveysturvallisuudesta, kun deltavariantti jyllää. Poliitikot ovat huolissaan vaikka mistä – sanon tämän ilman ironiaa. Yhteen sovitettavia asioita on valtavasti, mutta se on heidän työnsä.

Huolissaan pitää olla myös mahdollisesti etäopintoihin taas joutuvista nuorista. Osa heistä ei enää jaksa etänä. Tutkimustuloksia löytyy vaikka miten.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vointia selvittänyt kyselytutkimus näytti, että 60 prosenttia koki jaksamisensa ja mielenterveytensä heikentyneen pandemia-aikana. Suuri osa koko aiempaa enemmän yksinäisyyttä.

Erityisesti korkeakoulujen nuoret naisopiskelijat ovat kokeneet opintojen työmäärän ja yksinäisyyden lisääntyneen korona-aikana, näytti puolestaan THL:n ja Kelan toteuttaman tutkimuksen alustava tulos.

Näyttöä siis on – etäopiskeluun pakottava korona kuormittaa monella tavalla opiskelijoita.

Yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tietävät tilanteen. He myönsivät jo viime talvena auliisti, että osaavat opettaa etänä, mutta ryhmäytymiseen on keksittävä etäaikana uusia keinoja.

Mikään ei korvaa sitä, että opiskelijat pääsevät keskustelemaan kasvotuksin ja tutustumaan toisiinsa.

Elokuun alussa saamme uutta tietoa siitä, minkä verran oppilaitokset pystyvät lähiopetusta antamaan. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on alustavasti arvioinut, että pystyy järjestämään lähiopetuksessa kolmasosan syksyn kursseista.

Opiskeluaika on muutakin kuin pänttäämistä. Yhtä tärkeitä ovat oppilaitoksissa syntyvät yhteisöt. Mikään ei korvaa sitä, että opiskelijat pääsevät keskustelemaan kasvotuksin ja tutustumaan toisiinsa. Yliopistoon lähteminen on aivan uusi elämänvaihe. Tunnen suurta surua siitä, miten moni joutui kokemaan sen ruudun välityksellä.

Elämänvaiheeseen liittyy olennaisesti myös se, että moni muuttaa uudelle paikkakunnalle pois lapsuudenkodistaan. Se on jännää aikaa nuorille itselleen ja myös heidän vanhemmilleen. Tiedän useammankin hermoilevan perheen, jossa nyt jännätään, pääseekö nuori lähiopetukseen. Hekin, jotka ovat suhtautuneet asioihin siten, että koronaan sisältyy paljon turhaa rutinaa, myöntävät, että tilanne muuttuu, kun asiasta tulee henkilökohtainen. Kun on rauhoitellut satojen kilometrien päähän muuttavaa nuorta aikuista sillä, että ”yliopistossa on tutoreita, jotka neuvovat”. Nyt he murehtivat ”mitä jos lapseni istuu yksin asunnossaan”.

Sitä sietääkin murehtia.

Koronakeskustelussa etsitään tyypillisesti syyllisiä. Moni sanoo, että nuoret ovat itse aiheuttaneet nousevat koronalukemat juhlimalla vastuuttomasti. Ihan yhtä pätevä argumentti on, että he jäivät – hyvillä perusteilla – rokotusjärjestyksessä viimeisiksi. Vain lapset ovat heidän takanaan, koska tarvittiin lisää aikaa tutkia rokotusten vaikutuksia lapsiin.

Koronan deltamuunnos on pirullinen kaveri. Niin hallitus, virkamiehet kuin eri oppilaitosten johtokin saa tosissaan miettiä, miten opiskelijat saadaan turvallisesti opintojen pariin. On ehdottoman tärkeää, että he pääsevät lähiopetukseen. Lapset ja nuoret ovat jo maksaneet koronasta kovan hinnan. Heillä ei saa maksattaa lisää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?