Pääkirjoitus: Venäjällä ihmetellään Suomen vähäisiä metsäpaloja – Kalajoen palon pitäisi olla varoitusmerkki silti meillekin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Venäjällä ihmetellään Suomen vähäisiä metsäpaloja – Kalajoen palon pitäisi olla varoitusmerkki silti meillekin

Uutiset Venäjän valtavista metsäpaloista ovat nykyisin jokakesäinen ilmiö, mutta turvassa ei olla enää Suomessakaan. Venäjän näkökulmasta Suomi on silti metsänhoidon ihannemaa, josta haluttaisiin ottaa oppia palojen ehkäisyssä.

Venäjän metsäpalot riehuvat nykyisin usein pohjoisilla alueilla, joissa kesät ovat käyneet kuivemmiksi ja kuumemmiksi.

29.7. 21:00

Miksi Venäjän Karjalassa ja Siperiassa on jättimäisiä metsä- ja maastopaloja, mutta samantyyppisen kuuman kesäsään koettelemassa Suomessa on vain pieniä ja melko nopeasti kuriin saatavia paloja?

Tämä kysymys on noussut esille viime viikkoina useita kertoja Venäjän mediassa. Suomea on esitelty metsänhoidon osaajamaana, josta kannattaisi ottaa oppia.

Salaisuus piilee suurelta osin ihmisten käyttäytymisessä molemmissa maissa, sillä esimerkiksi salamaniskuista syttyy vain murto-osa paloista.

Venäjän metsistä vastaavan Rosleshozin mukaan tänä vuonna syttyneistä paloista 72 prosenttia on saanut alkunsa ihmisten teoista. Venäjän ympäristöministeriö on arvioinut tosin aiemmin, että jopa 80–98 prosenttia metsä- ja maastopaloista johtuisi ihmisten virheistä ja välinpitämättömyydestä.

Venäjällä metsät ovat valtion omaisuutta. Tämä johtaa jo neuvostoajoilta tunnettuun asenteeseen, jonka mukaan yhteinen omaisuus ei ole kenenkään. Palakoon rauhassa, ei ole minulta pois, moni ajattelee.

Venäläisillä metsästäjillä, kalastajilla ja marjastajilla on myös tapana tehdä huolettomasti nuotioita. Peltoja kulotetaan ja jätteitä hävitetään polttamalla, jolloin tuli karkaa helposti.

Rosleshozin mukaan vielä 10–15 vuotta sitten tilanne oli Venäjän pohjoisilla alueilla erilainen. Esimerkiksi huolimattomasti heitetty tupakka sammui yleensä itsestään kosteaan sammaleeseen, mutta nykyisin kesät ovat kuumempia, kuivempia ja myös tuulisempia, jolloin maasto roihahtaa hetkessä.

Syntyy vaarallinen kierre. Ilmastomuutos johtaa metsä- ja maastopalojen lisääntymiseen entisestään, ja tulipalojen vapauttama hiilidioksidi sekä musta hiili kiihdyttävät vuorostaan ilmastonmuutosta entisestään.

Jokainen estetty palo olisi kirjaimellisesti kuin panisi rahaa ja aikaa ihmiskunnan hiilipankkiin – ilman että mistään pitäisi nipistää.

Mutta ei Suomikaan ole turvassa. Kalajoella vastikään käsistä riistäytynyt metsäpalo kertoo siitä, että myös meidän on varauduttava vaikeisiin palokesiin. Suomen metsäautotiet ja runsas luontainen sammutusvesistö eivät paljon auta, jos kesät muuttuvat nyt koetun kaltaisiksi pätseiksi.

Suomen ja Euroopan unionin olisikin panostettava esimerkiksi palonalkujen satelliitti- ja dronevalvontaan sekä sammutusmenetelmien kehittelyyn. EU:n ja Venäjän on vaikea löytää yhteistyön aiheita nykyisin, mutta metsäpalojen ehkäisyn luulisi sopivan molemmille sellaiseksi.

Eri arvioiden mukaan maailmanlaajuisten maastopalojen päästöt muodostavat neljäsosan tai jopa kolmasosan ilmastolle haitallisista hiilidioksidipäästöistä.

Jokainen estetty palo olisi siten kirjaimellisesti kuin panisi rahaa ja aikaa ihmiskunnan hiilipankkiin – ilman että mistään pitäisi nipistää. Estetyt palot pitäisi kuitenkin dokumentoida paremmin ja valtioita pitäisi myös palkita selkeästi palonestotoimista kansainvälisten ilmastotoimien yhteydessä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?