Pääkirjoitus: Velkaa on jo liikaa, mutta velkakatto on siihen väärä lääke - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Velkaa on jo liikaa, mutta velkakatto on siihen väärä lääke

Kotitalouksien liiallinen velkaantuminen on todellinen riski, mutta valmisteilla oleva velkakatto on siihen kyseenalainen lääke.

Suurin osa suomalaisten kotitalouksien velasta on asuntovelkaa.

8.6. 21:00

Hallitus valmistelee kotitalouksien velkataakan rajoittamista niin sanotulla velkakatolla. Kaikenlaisten velkojen yhteismäärä saisi olla korkeintaan viisi kertaa vuotuisten bruttotulojen verran.

Suomalaisittain keskimääräisillä kotitalouden noin 55 000 euron vuotuisilla bruttotuloilla velkaa saisi olla enimmillään 275 000 euroa.

Vuosituloihin verrattuna viisinkertainen velkakatto perustuu arvioon, millä rajalla asuntorahoitus voisi nykyisellään sujua suuremmitta häiriöittä. Samasta syystä kattorajaa viritellään nyt hieman korkeammaksi kuin vuonna 2019 valmisteltu mutta toteuttamatta jäänyt raja olisi ollut.

Valmistelujen välillä kotitaloudet ovat velkaantuneet lisää ja velkamäärät ovat kasvaneet sekä absoluuttisina summina että suhteessa velkaisten tuloihin.

Velkataakka on kasvanut siitä huolimatta, että asuntolainan kokoa suhteessa lainalla ostettavan asunnon hintaan on jo parin vuoden ajan rajoitettu niin sanotulla lainakatolla.

Kotitalouksien velkaantuminen ei johdukaan laina- tai velkakattojen puutteesta – eikä se tällaisia rajoja säätämällä välttämättä korjaannu.

Kotitaloudet eivät säädä tarjolla olevan rahoituksen määrää tai hintaa.

Luultavammin velkaongelma vain muuttaisi taas muotoaan mutta ei poistuisi. Ei varsinkaan, jos velkakattoa vahtivat pankit joutuisivat arvioimaan asiakkaidensa velkamääriä näiden omien ilmoitusten varassa ilman kattavaa luottorekisteriä.

Velkakaton varsinainen heikkous on kuitenkin se, että se yrittää rajoittaa velkarahoituksen kysyntää – vaikka kyse on ennemmin tarjonnan synnyttämästä ilmiöstä.

Velkaantumista on vuosien ajan ylläpitänyt ja voimistanut se, että halpaa tai likimain ilmaista velkarahaa on ollut tarjolla runsain mitoin ja kevein ehdoin.

Edullisen velkarahoituksen yltäkylläinen tarjonta on löytänyt ja osin luonutkin kysyntänsä. Rahavirta on päätynyt kotitalouksien, sijoittajien ja asuntoyhtiöidenkin luottoina etenkin suurimpien kaupunkien asuntomarkkinoille hintoja nostamaan.

Kotitaloudet joutuvat mukautumaan vallitseviin asunto- ja rahoitusoloihin, mutta kotitaloudet eivät säädä tarjolla olevan rahoituksen määrää tai hintaa.

Niitä säätävät keskuspankki ja sen apuna velkarahoitusta kotitalouksillekin tuottavat luottolaitokset.

Jos tarkoitus olisi oikeasti hillitä velkaantumista, olisi tehokkaampaa rajoittaa rahoituksen tarjontaa kuin kysyntää.

Se tosin edellyttäisi kriittisen katseen kääntämistä kotitalouksien asemesta rahoitusta ohjailevaan keskuspankkiin.

Tämä jäänee näkemättä, sillä Suomen Pankki on velkakaton kovaäänisimpiä kannattajia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?